Uusia ja vanhoja alkuja

Syksy tarkoittaa monille meistä uusia juttuja. On hyvä hetki aloittaa puhtaalta pöydältä. Erityisesti tämä syksy on ollut merkittävä siinä mielessä, että itse kukin meistä on päässyt hiipimään oman kodin liiankin tutuksi tulleista nurkista vihdoin ulos näkemään muutakin kuin Zoomia tai Netflixiä. Uutuudentuntu on saanut minut järjestelemään kotiani uudestaan. Syksyn aikana huonekalujeni järjestys on muuttunut ja eteisessä odottaa vino pino lahjoitukseen lähtevää tavaraa. Olo on kevyt ja järjestys pysyy paremmin yllä, kun kaapintäytteinä ei turhaan ole sellaisia vaatteita, joita ei tule käytettyä tai sellaista tavaraa, jolle joku toinen löytää paremmin käyttöä. 

Syksyn tullen monet aloittavat myös uusia harrastuksia tai palaavat vanhojen pariin. On ollut mukavaa huomata, että minulla ja monilla ystävilläni on riittänyt intoa esimerkiksi lajikokeiluihin, uuteen sivuaineeseen tai vaikka ihan vaan omien arkirutiinien rikkomiseen. Itse olen esimerkiksi eksynyt syvälle ruoka-aiheisten TikTokien pariin ja saanut sieltä paljon inspiraatiota laittaa kotona oikeasti hyvää ja monipuolista ruokaa. On todella virkistävää piristää arkeaan kokeilemalla uusia reseptejä, sillä aiemmin reseptikirjani on koostunut lähinnä reittiohjeista K-Supermarket Förin patonkitiskille. 

Myös rakkaalla Parkillamme puhaltaa syksyn tuulet. Elo- ja syyskuun aikana Parkilla on pidetty sekä Parkkiryhmän että toimijoiden talkoot, joissa Parkki on palautettu taas loistoonsa. On jynssätty saumoja, revitty rikkaruohoja, puhdistettu lattiakaivoja ja pesty ikkunoita. Korona-ajan pölyt on siis pyyhitty ja yhdistyksemme kodin ovet ovat jälleen avoinna kuntalaisille (paitsi klo 22 jälkeen iltaisin). Lämmin kiitos kaikille, jotka osallistuitte viime viikon talkoisiin. On aina yhtä mukavaa nähdä toimijat touhuamassa hyvässä hengessä Parkilla. Myös uudet parkkiryhmäläiset saatiin valittua ja heidän kouluttamisensa on jo hyvässä vauhdissa. Ihanaa, että ensimmäiset puput ovat jo löytäneet tiensä TuKYn toimintaan. 

Korona-ajan vähittäinen väistyminen tosiaan tuntuu monella tapaa kuin uudelta alulta. Neljännen vuosikurssin opiskelijana minäkin olen tänä syksynä saanut opetella uudestaan, miltä tuntuu elää opiskelijan normaalia arkea: pöhistä K-Loungessa, käydä Montussa lounaalla ja vetää illalla haalarit jalkaan. Tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja tuttuja pitkän ajan jälkeen. Monet vanhatkin asiat ovat kuin uusia, jos niitä ei ole nähnyt tai kokenut hetkeen. Tuntuu niin hyvältä löytää uusien juttujen lisäksi takaisin sinne vanhojen luo! 

Aino Kairinen
Kuntamestari