mennessä admin | marras 8, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Koska edellinen blogi oli asiapainotteinen ja koska edustan hallituksemme hupisektoria ja ryhmä rämää, päätin heittää tämän blogin ranttaliksi!
Muskeliveneitä, helikoptereita, ilmaista viinaa – onko tämä kaikki totta? Tätäkö on hallitustyöskentely? Aion kertoa teille kaikesta siitä hauskasta, mitä hallitusvuosi tuo tullessaan ja mistä ne kultaiset muistot, joita vielä kiikkustuolissa muistellaan, syntyvät.
Hallituskauden aikana oppii tuntemaan oman hallituksensa lisäksi hyvin myös muuta jäsenistöä. Lukuisissa kinkereissä, joissa usein on vain ”ihan pakko” olla mukana esimerkiksi sen takia, että niitä on itse järjestämässä, tutustuu uusiin mahtaviin tyyppeihin. Hallituksen tehtäviin myös kuuluu edustaa muiden opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien vuosijuhlilla TuKYä, ja näin pääsee tutustumaan opiskelijoihin ympäri Suomen. Vujut ja erityisesti Sillis eivät tunnetusti ole kuivimpia juhlia, joten huumoria, myötähäpeää ja morkkiksiakin riittää.
Vappu taas on aivan oma juttunsa. Hallitus edustaa TuKYä esimerkiksi Wappusouduissa, joissa ainoa sääntö on, ettei TuKY toimi millään tavalla sääntöjen mukaisesti. Huijauskeinoina on käytetty vuosien varrella muun muassa omaa poijua, maalia, kisabaaria ja milloin mitäkin. Perinteisesti uusi ja vanha hallitus myös pitävät oman vappubrunssinsa aattona. Tästä pääsen onneksi itsekin nauttimaan vielä ensi vuonna!
Vujuviikon häslinki on myös omaa laatuaan hallituksen jäsenille. On muun muassa juhlakokouksia, vierailua perustajamme Maija Grunströmin haudalla (yllättävän hauskaa pyöriä monen neliökilometrin suuruisella hautausmaalla pimeässä) ja hallinnon omat kokkarit.
Vakaasti olen myös kulttuuri- ja perinnevastaavan rooliini vedoten tälläkin kaudella yrittänyt ylläpitää hallituksen virkistysiltoja, jotka ovat suorastaan pakollisia ryhmädynamiikan ja itse kunkin pään kasassa pitämiseksi!
Treffit muiden kylterihallitusten kanssa ovat jääneet myös elävästi mieleen. SEFE-päivät, Kylteripäivät, sektoritapaamiset… Onneksi ollaan kyltereitä, sillä porukka on taatusti hauskaa.
Sen tahdon hallitustyöskentelystä sanoa, että niin hauskaa on ollut, ettei vuoden toivoisi loppuvan ollenkaan! Onnellisia ovat ne, jotka seuraavaan hallitukseen tulevat valituiksi ja pääsevät tästä kaikesta nauttimaan!
Hallitusinfohan järjestetään maanantaina 8.11.klo 18.30 Montussa ja hallitushaku on auki sunnuntaihin asti… 😉
mennessä admin | loka 31, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
TÄH?
Enää siis kolmisen viikkoa ja on taas aika valita uudet TuKY:n
hallituslaiset! Ottakaahan siis kalenterit käteen, sillä info TuKY:n
hallituspaikoista järjestetään maanantaina 8.11. Ja tietenkin vielä se
tärkeämpi päivä, eli 23.11, jolloin järjestetään syyskokous ja
hallituksenvaihto….
Mikä tässä hommassa sitten on niin hienoa ja mitä ihmettä
siellä hallituksessa oikein touhutaan?
Omasta puolestani voin sanoa hallituskauden olleen erittäin
opettavainen kuin myös täynnä haasteita ja ikimuistoisia hetkiä. Perusduuniin
ovat kuuluneet viikottaiset kokoukset, monet iltakoulut aina tietojärjestelmistä
KaupSu-rastin suunnitteluihin, kun taas omaan yrityssuhdevastaavan rooliin kuulunut
tiivis yhteydenpito ja kahvittelu yritysten kanssa. Vuoden isoja projekteja ovat olleet
hissi- ja kulunvalvontaprojektit Parkille, korkeakoulun 60-vuotiskekkerien
järjestäminen, vaikuttaminen sähköisten tietojärjestelmien projektiryhmissä,
matrikkeliprojekti, sekä vielä tulossa olevat Kylluppi (kysely) ja mahdollinen ”tempaus”
yliopiston varainhankinnan hyväksi, muutamia mainitakseni. Erilaisia projekteja
onkin riittänyt ja vastuualueesta riippumatta on hallitustyöskentelyssä päässyt, ja aika
ajoin nakitettu, näissä kaikissa enemmän tai vähemmän vaikuttamaan ja
toimimaan. Suoraan voinee sanoa, että hommat eivät TuKY:ssä pääse loppumaan ja paljon
onkin kiinni omasta aktiivisuudesta, jota kaivataan myös tulevilta
hallitustyrkyiltä.
Usein ensimmäinen kysymys kuuluu että paljonko
hallitushommiin kuluu aikaa? Tähän on mahdoton yksiselitteisesti vastata. Viikkokokous
ja kuukausittaiset iltakoulut ovat oikeastaan ainoat säännölliset aikaa vievät
tapahtumat, muuten riippuu paljolti meneillään olevista projekteista. Meidän
porukastammekin löytyy väkeä jotka ovat samalla opiskelleet normaalia tahtia,
kun taas itse on tullut vähennettyä kurssien määrää muutamalla..
Pakertamisen ohesta on tietenkin jäänyt mieleen erinäisiä
reissuja ja tapahtumia. Hallituksen yhteinen reissu Warrantin vuosijuhliin,
juhliminen kauppakorkean henkilökunnan kanssa TSE:n 60-vuotiskekkereissä,
pankinjohtajien kanssa kahvittelut, Parkin hissin ensiajelut ja hauskat hetket
hallitustovereiden kanssa näistä nyt päällimmäisenä mielessä. Nämä ovatkin varmasti
sellaisia tapahtumia mitä voi vielä vuosienkin päästä kiikkustuolissa muistella
lämmöllä. Eipä hommat tietenkään aina ole olleet niitä Leinon helikoptereita ja
muskeliveneitä, mutta useimmiten kokouksissa ja iltakouluissa on työnteon
lomassa saanut hekottaa hyvien tyyppien kanssa hetken jos toisenkin. Voin
suositella tätä niinkin vilpittömästi, että taidan asettautua myös itse ehdolle tulevalle vuodelle.. 😉
Haut näitä muistoja hankkimaan alkavat viikon päästä
maanantaina ja nyt alkaakin olla aika miettiä mikä olisi juuri sinun pestisi
ensi vuonna? Yrityssuhdevastaava tietenkin ensisijaisesti, mutta toisaalta kiinnostaisiko
hoidella puolen miljoonan sijoituksia, keksiä miten parikymmentätonnia arkikäytössä
nielevä Parkki saadaan säilymään jälkipolville tai istua pohtimassa
korkeakouluväen kanssa miten siitä YLY:stä saataisiin koulun paras kurssi? Auttaaksemme
pohtimaan mikä olisi juuri tuo sinun pestisi, järjestämme siis 8.11
infotilaisuuden missä voi vapaasti kysellä eri pesteistä ja tuolloin pestejä myös
avataan huomattavasti kattavammin. Eikä mikään tietenkään estä kiskasemasta
hihasta käytävällä tai kirjoittelemasta tähän perään askarruttavia kysymyksiä..
Nähdään siis viimeistään infossa viikon päästä maanantaina!
Miikka Mäkiö
Yrityssuhdevastaava – vpj 2010
mennessä admin | loka 24, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Sunnuntai 24.10.2010 klo 18.00.
Takana kaksi päivää melkoista menoa ja haipakkaa, ja sitä ennenkuulemma myös joku tenttiviikkokin. Nyt kyllä puhaltaa..
Hyvinvointi- ja tutorointivastaavana ei Wuosijuhlien järjestelytkuulu sinällään omaan pestiini mitenkään, enkä niihin osallistunutkaan muutakuin edustuksellisessa roolissa, mutta silti olo on kuin pesukoneen ja mankelinläpi vedetyllä rievulla. Wuosijuhlaviikon aikana tuli koluttua läpi niinWuosijuhlaviikon avajaistilaisuus, tanssikurssi, hallituksen juhlakokousentisessä Lehtisen kahvilassa (nyk. Wiklundin Aschan), etikettikurssi, käyntiMaija Grundströmin haudalla ja tietenkin itse juhlaviikonloppu, josta enemmän seuraavassa.
Kauan ja innolla odotettu perjantai alkoi aamuisen TKMSY-tentinmerkeissä, josta ei jäänyt jälkipolville juuri kerrottavaa – mieli seikkaili joihan muissa yhtälöissä kuin tulkitsevassa tilastotieteessä. Oululaiset Finanssiry:n hallitustoverit saatiin onnellisesti majoitettua olohuoneen nurkkaan,joten olikin aika suunnata kohti koulua ja KH2:sta autokyydin saattelemana.Perillä odotti pukuongelmistaan selvinnyt ihana avecini ja kokkarihuoneellinenmaailman upeimpia ihmisiä ja parhaita ystäviäni – hallitustoverini ja kokoWuosijuhlatiimi. Oli aika avata vujut pre-cokkareiden merkeissä! Skumppamaistui yllättävän hyvältä ja mahaan hiipinyt pienoinen jännä sai varsinnopeasti kyytiä tutussa seurassa ja juhlatunnelman tarttuessa kuumeen lailla jokaiseenpaikalla olleeseen. Pian piti kuitenkin jo siirtyä Mercalle ottamaan vastaanmuita kauppatieteellisiä kylterihallituksia, muita Turkulaisia sidosryhmiä sekäkorkeakoulun edustajia.
Varsinainen cocktai-tilaisuus meni läpi sujuvasti. Emäntä ja isäntäSanna Laaksonen ja Janne Haikonen toivottivat seremoniamestari JoonasKärkkäisen johdattamana vieraat tervetulleiksi ja kohotettiin yhteinen maljaTuKY:lle. Hallitus otti vastaan vieraiden tuomat lahjat ja tervehdykset joistavielä tässäkin kaikille iso kiitos! Erityiset kiitokset haluanhenkilökohtaisesti esittää Kauppakorkeakoululle ja SEFE:lle, sillä näin uutenaparkkiryhmäläisenä mikään ei liene hauskempaa kuin päästä aloittelemaan kauttaasentamalla uutta TV:tä ja Xboxia Parkin yläkertaan! Ehkäpä löytyy vielä jokinsaunailtakin jolloin uusi Singstar päästään avaamaan paketistaan myös..!
Cocktail-tilaisuuksien jälkeen oli vuoro toimia jälleen isäntänäpäästämällä Helsingin KY:n hallitustoverit myös kotiini. Onneksi asun aivanVPK-talon vieressä, joten ei tullut suurta ongelmaa siirtymisten kanssa. Pääjuhlaansiis selvittiin ajoissa ja ilmassa alkoikin olla jälleen varsin odottavatunnelma. Naiset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja miehetkin edustivat frakeissaan– olo oli melkoisen surrealistinen kun katsoi ympärillään ollutta säihkettä,VPK:n komeita puitteita ja ennen kaikkea iloisesti keskenään seurusteleviakylterimiehiä ja -naisia!
Löysin itseni plaseerattuna PorKY:n puheenjohtajan ja ihanan avecinivälistä ja ympärillä näytti olevan muutenkin paljon tuttuja porilaisia naamoja –pöytäseura oli siis sieltä parhaimmasta päästä ja jo tässä vaiheessa osasinodottaa hauskaa iltaa! Juhlan aikana meitä viihdyttivätkin mm. mieskvartettiMercanto, Cantus Mercurialis ja luonnollisesti omat ihanat laulunjohtajammeIsadora Kamotskin ja Joonas Joki-Korpela! Suuret kiitokset kaikilleesiintyjille ja ennen kaikkea juhlapuhujallemme Arno Leinolle! Juhlanloppupuolella heitettiin jalalla koreasti tanssilattian puolellatanssikurssilla saatujen oppien avulla ja yllättävää kyllä vältyttiintallaamasta kenenkään varpaita!
Pääjuhlan jälkeen oli aika suunnata kohti Monttua, mistä juhlasuureksi yllätyksekseni olikin aiemmasta poiketen siirretty Juhlasaliin jakoulun aulaan! Alun hämmennyksestä toivuttuani täytyy todeta että päätös oliaivan erinomainen, sillä alue toimi mielestäni tilana aivan erityisen hyvinnimenomaan vuosijuhlien tarkoituksessa, vaikkakin Montun perinteet tänä vuonnajäivätkin ehkä hieman taka-alalle. Tässä kohtaa ainakin allekirjoittaneella oliilo ylimmillään, ja vasta myöhemmin sain kuulla että Juhlasalissa oli ollutlivemusiikkiakin tarjolla! Missä lienee mies tässä kohtaa viipottanut menemään,sitä on paha lähteä sanomaan, mutta hauskaa on ainakin ollut!
Parkin jatkoillekin selvittiin ja joskus puoli kuuden hujakoilla taksisuuntasi takaisin keskustaan kämpille nokosille ja Sillisetkoille. Yllätyksenäkämpältä löytyi myös yksi kappale aivan uusiakin Helsingin KY:n edustajia, jokajotakin kautta oli onnistunut kaiken lisäksi valtaamaan talon ainoansohvapaikan..
Runsaiden, n. 2,5h yöunien jälkeen oli jälleen aika heittääSillisasu päälle ja suunnata takaisin koululle josta bussi kuljetti meidätloputtomalta tuntuneen matkan päätteeksi johonkin Rymättylän (?) perukoilleSalaiselle Sillispaikalle. Pihalla meitä odotti ruokakatos, Gladiaattoreistatunnettu kaksintaistelulava (jossa tuli möyrittyä hyvinkin sekalaisessaseurassa) sekä jokin käsittämätön pomppulinnaa muistuttanut peli johon allekirjoittanuthaastoi entisenä KY-Sportin PJ:nä pitkäaikaisen koulumme rehtorin, nykyisenyliopiston vararehtorin Tapio Reposen. Vetoan vähäisiin yöuniini, selässäroikkuneeseen KY-Dealingin toimitusjohtajaan Jaakko Männistöön ja päivänmittaiseen erittäin intensiiviseen nestetankkaukseen, mutta totuus on siltiettä tukkaan tuli. On hienoa nähdä että yliopiston hallinnossa on yhä erittäinvetreää menoa ja meininkiä!!
Sisällä itseään sai hemmotella loputtomalla ruoka- jajuomatarjoilulla, josta tulikin nautittua erittäin vahvasti. Lavalle nousi myösmyöhemmässä vaiheessa livebändi, jonka nimi kuitenkin jäi ainakin itselleni arvoitukseksi.Tunnelma oli katossa sinne jäädytettyjen pelipaitojen seurana ja laulu raikasi,vaikka lava ei viime vuodesta poiketen joustanutkaan tanssin tahdissa!
Ulkoa löytyi vielä miehisiä nakkeja keitellyt palju sekä sauna,jossa tulikin lilluttua useita tunteja. Hallituksen talousvastaavaa en nähnytkoko silliksellä kertaakaan muualla kuin ko. paljussa. Aamulla huomasin myös hankkineeni jossakinnäillä vaiheilla lisäystä listaan ”Unknown drunken’ injuries”™, sillä polvi jajalat olivat verissä. Lieneekö tullut sitten paljussa, saunassa vaikoItämeressä, sitä ei tarina kerro..
Sillikseltä matka vei vielä Parkille jatkoille, jossa huomasi selvästikadon käyneen väen vähennyttyä. Tästä huolimatta vanha sanonta piti paikkansa:kun väki vähenee, pidot paranee! Uuteen nousuun siis vielä päästiin, muttapuolen yön jälkeen oli jo pakko suunnata kotiin nukkumaan, joskin onneksiseuraksi oltiin saatu houkuteltua Finanssin edustajat, joiden oli alun perin olluttarkoitus lähteä jo yöjunalla kotiin.
Mitä siis jäi käteen?
5 kiloa lisää elopainoa, huomattavasti keventynyt lompakko ja PARASVIIKONLOPPU MONEEN VUOTEEN! Wuosijuhlat 2010 oli jälleen jotain aivanuskomatonta, eikä ainakaan voida sanoa että ylioppilaskuntavuosista oltaisiintultu taaksepäin – päinvastoin! Viimevuotiset vuosijuhlat olivat aivanuskomattomat, mutta nämä laittoivat niistä vielä pari pykälää paremmaksi! Erityisensuuri kiitos siis tämän kaiken mahdollistaneille nakeille, wuosijuhlatiimilleja isännälle ja emännälle! Toivottavasti näistä riveistä tulee uusia tuleviaaktiivisia Tukyläisiä, joita sitten myöhemmin päästään vuorostaan palkitsemaanvuosijuhlilla hopeisilla ja kultaisilla ansiomerkeillä sekä muillahuomionosoituksilla! Erityisesti tänä vuonna oli mahtavaa nähdä kun TuKY:neteen monia, monia vuosia raataneita legendaarisia hahmoja aina Tomi VirtasestaPorKY:n Jan Laurelliin palkittiin pääjuhlassa, ja toivotaan että aihettapalkitsemiseen on myös jatkossa!
KIITOS!
Jouko Kiuru
Pahoinvointi ja tutorointi
(ent. hyvinvointi ja tutorointi, mutta ei tänään..)
