mennessä admin | maalis 7, 2011 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Monelle jäsenelle voi olla yllätys, että TuKYllä on ollut
Parkiksi nimetty toimisto- ja kerhotalo vasta 25 vuotta, joista uudempi vain
viisi. Nämä ajat ovat yllättävän lyhyitä verrattuna TuKY:n olemassaoloon.
Molempien Parkkien taival on ollut sekä kivikkoinen että ikimuistoisia
tapahtumia täynnä. Tästä lähtee katsaus Parkin pimeimpiin nurkkiin sekä
valoisimpiin hetkiin, ja yleistä paatosta Parkinkatu kuuteen liittyen.
Ylioppilaskunnan pitkäaikainen haave omasta toimisto- ja
kerhotalosta toteutui vihdoin vuonna 1986, kun nykyiseltä paikalta ostettiin
myynnissä ollut omakotitalo. Siitä hetkestä eteenpäin Parkin asema on
vakiintunut kuntalaisten ja jäsenten mielissä mm. Monttubileiden
unohtumattomana jatkopaikkana. Vuonna 1945 rakennettu omakotitalo ei kuitenkaan
kestänyt saamaansa ”huomiota” ja mutkien kautta vuonna 2003 päätettiin uudisrakennuksesta.
Kolme vuotta myöhemmin, raskaiden valitusprosessien jälkeen, uusi Parkki vihittiin
käyttöön.
Menneiden vuosien tapahtumista on taltioitu useita mappeja
dokumentteja ja monien hallinto-oikeuteen tulleiden valituspaperien joukosta
löytyy hauskojakin yksityiskohtia projektista. Esimerkiksi yläkerran
oleskeluhuoneesta mainitaan yhdessä muistiossa näin: ”Lotta lupasi kirjoittaa hakemuksen Inno-ohjelmaan tavoitteena saada
Marko suunnittelemaan Parkin takkahuone”. Miltähän se huone nyt näyttäisi
jos tämä olisi toteutunut? Rakennusluvan käsittelyvaiheessa ja myös sen jälkeen
naapuri teki valituksen jos toisenkin, erääseen niistä hän keräsi 31
allekirjoitusta lähistön asukkailta. Tähän oli kuitenkin varauduttu: ”Matti ja Kaisa käyvät vielä ensi viikolla
tervehtimässä naapuri Helinä Vuorelaa (nimi muutettu) ja kyselemässä ”kuinka sujuu”. Annetaan ehkä suklaarasia, jos Helinä on
yhteistyökykyinen”. Erään yrityksen kanssa puolestaan sovittiin (ainakin
alustavasti), että he toimittaisivat Parkin tupakkahuoneeseen tupakkatuotteita
10 vuoden ajan kaikkiin niihin tapahtumiin, joihin niitä pyydettäisiin..
Parkista huolehtimaan perustettiin aikanaan oma ryhmä, joka
on kantanut nimiä taloryhmä, x-ryhmä ja nykyään Parkkiryhmä. Tästä porukasta on
huhupuheiden hohto ja mystisyys kaukana, ellei Parkin korjaamista ja WC-paperin
ostamista sekä asettelemista telineisiin sellaisiksi lasketa. Nämä ovat niitä
aina kiukkuisia valittajia, jotka soittavat silloin tällöin vihaisia puheluja,
kun tanssilattian laattojen saumoja kauniisti myötäilevä puro olutta ei olekaan
”ok”. Parkkiryhmä toimii usein taustalla näkymättömästi ja kuten monesti on
todettu, sen arvon huomaa vasta kun sitä ei ole.
Haluaisin esittää kaikille jäsenille kaihon toiveen. Seuraavan
kerran kun Parkin siivoaminen tai siellä nätisti juhliminen tuntuu
ylivoimaiselta tehtävältä, asettakaa itsenne hetkeksi esimerkiksi 60-luvun
kuntalaisen saappaisiin ja pysähtykää hetkeksi miettimään, mitä meillä tänä
päivänä on käytössämme; Parkin kaltaisesta tilasta on varmasti entisen
ylioppilaskunnan alkuajoista lähtien haaveiltu ja myöhemmin sen eteen on tehty
korvaamatonta työtä vuosikausia – vain jotta se nykyään voidaan ottaa
itsestäänselvyytenä.
Voisin kirjoittaa Parkista sekä siihen liittyvistä
kommelluksista ja tarinoista pidemmänkin palopuheen, mutta jottei mopo lähde käsistä
annettakoon tiedoksi vielä, että säilyttääksemme Parkin perinnön olemme
perustaneet kauan kaivatun Parkin kehitystyöryhmän määrittelemään tulevaisuuden
suuntaviivat ja hiekkalaatikon rajat. Tähän projektiin tulemme osallistuttamaan
myös jäsenistöä.
Liitän blogikirjoituksen loppuun muutamia kuvia sekä
vanhasta että uudesta Parkista. Kuriositeettina mainittakoon vielä, että
eräässä kuvassa on pohjapiirros uuden Parkin kolmanteen kerrokseen
suunnitellusta ”talonmiehen yksiöstä”. Sinne suunniteltiin myös asuintiloja
satunnaisille vieraille.
Nauttikaamme yhdessä ja vastuullisesti Parkista!
Mikael Vainio
Kirjoittaja on TuKY:n klubimestari ja vastaa Parkista sekä
Montusta, ja aikoo pitää huolen molempien säilymisestä myös tuleville TuKY -sukupolville.
Hänet tapaa yleensä tiluksiaan tarkastamassa tai Patrialla, jolloin on enemmän
kuin suotavaa ampua täyslaidallinen kehitysehdotuksia tai jäädä vaikka keskustelemaan
enemmän Parkin värikkäästä historiasta.
mennessä admin | maalis 3, 2011 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Ensimmäinen akateeminen vuosineljännes eli kvartaali (amerikkalaisittain quarter year) on nyt kulunut ja on katsauksen paikka. Aiemmissa blogeissa ja kommenteissa on painotettu paljon tulevaisuutta sekä suunnitelmia, mutta nyt pieni yhteenveto TuKY ry:n hallituksen tärkeimmistä projekteista tähän mennessä ja tiedottajan näkökulmasta.
Kausi alkoi urakkameiningillä Parkkitalkoilla. Parkin siisteys saatiin (viimeinkin?) asetettua halutulle tasolle ja Parkkiryhmällä on näytön paikka saman tason säilyttämisestä huolehtimisessa. Alkuvuodesta potkaistiin käyntiin Avoimuus ja toimijaryhmät -projekti, jonka näkyvistä tuloksista esimerkkeinä ovat TuKYn aktivoituminen yhteisöllisessä mediassa ja säännölliset toimijaryhmätapaamiset, joissa toimijaryhmien puheenjohtajat kokoontuvat suunnittelemaan mm. toiminnan yhteisiä linjoja ja tapahtumien ajankohtia. Tällä hetkellä on vielä käynnissä uuden jaosto- ja toimijaryhmäohjesäännön luominen selkeyttämään jaostojen toimintaa sekä eritoten käytäntöjä.
Erinäköisiä hakuja on aloitettu ja lopetettu vuoden alusta alkaen, nytkin on käynnissä haut kahteen eri pestiin. Etenkin näiden TuKYn nettisivujen uutistarjonta on ollut varsin hakupainotteista alkuvuodesta, joskin se on ollut välttämätöntä ja ajankohdalle luonnollista. Tähän mennessä on valittu mm. Yrityssuhdevaliokunta sekä Edunvalvontajaosto.
Koulutuspoliittisella sektorilla tavallisesti näkymätön taustavaikuttaminen sai vaihtelua NettiOpsun rasitustestin merkeissä. Uuden järjestelmän puutteita osoitettiin jo kättelyssä ja testaajia oli yli 900, mikä on erittäin kiitettävä määrä. NettiOpsulle annettiin uusi mahdollisuus ja hallitus toivookin innostusta vielä toiseen ja viimeiseen rasitustestiin, johon on nyt osattu varautua riittävällä kapasiteetilla. Toimiva kurssi-ilmoittautuminen on kaikkien etu.
Kyliste saatiin uusille urille lievien alkuhidastelujen jälkeen ja lehden linja muuttuu edellisestä. Hallitus esittäytyy nettisivuja tarkemmin ja epävirallisemmin seuraavassa numerossa.
Hallituksen uusimpana ja konkreettisimmin näkyvänä projektina, toki eniten hallitukselle itselleen, on Patrian remontti. Patrian siivous on jokaisen hallituksen vuosittainen perinne ennen vuodenvaihdetta, mutta nyt se vietiin paljon pidemmälle jo alkuvuodesta: autolasteittain tavaraa heitettiin pois tai vietiin säilöön Parkille ja loput järjesteltiin fiksummin. Esteettinen ilme on kokenut valtavan muutoksen, sillä kahden huoneen seinät on maalattu uudelleen ja nyt niillä komeilevat TuKYn ja Patrian logot. Kengillä sisällä liikkuminen aiotaan myös jättää historiaan. Remontin valmistuttua on myös huhuttu järjestettävän avoimien ovien päivät. Toki Patrialla saa käydä ennen sitäkin normaalisti toiminnanjohtajan päivystysaikoina kurkistelemassa.
Henkilökohtaisista projekteistani haluaisin mainita pienen mutta näkyvän: TuKYn ilmoitustaulut. Allekirjoittanut tarkastaa ne aina käydessään korkeakoululla ja pitää huolen, että niitä käytetään vain niille tarkoitettuun viestintään. Välittömän käännytyksen ovat saaneet esimerkiksi uskonnollinen propaganda ja "ostetaan matkapuhelin"-ilmoitus.
Koulutusviikonloppua ei onnistuttu järjestämään alkuperäisenä ajankohtana vähäisen ilmoittautumisinnokkuuden takia, mutta tapahtuman luonnetta on hieman muutettu ja se pidetään viikolla 10.
Kaiken tämän lisäksi on toki hyvin paljon vähemmän näkyvää toimintaa Montun siivouksen helpottamisesta sijoitusvarallisuuden hajauttamisen muuttamiseen. Kaksi yhdistyksen ylimääräistä kokoustakin on jo pidetty, joskaan niiden päätökset eivät olleet varsin tärkeitä, mikä näkyi myös osaanottajamäärissä.
Hallitus kiittää ja kumartaa tenttiviikkoja, jolloin ehti tekemään kaikenlaisia rästihommia, aloittamaan uusia ja ehkä jopa vähän rentoutumaan muissa merkeissä.
Lopuksi haluaisin vielä painottaa, että TuKYn hallitus ei tästä ’kvartaalikatsauksesta’ huolimatta suinkaan toimi kvartaalikapitalismin tapaan vaan tähtää pitkänkin aikavälin tavoitteisiin, myös muutoin kuin investoinneissa.
– Lauri Liljenbäck
Kirjoittaja on hallituksen tiedottaja sekä sihteeri ja viestintä-, oikeakielisyys-, säntillisyys-, TuKY.fi-, Kyliste-, valokuvaus-, metallimusiikki- ja trendivastaisuus-vastaava.
PS. Hallituksen kokousten päätösluettelot julkaistaan TuKYn ilmoitustaululla ja täällä nettisivuilla.
mennessä admin | helmi 28, 2011 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Täytyykö ylioppilaskunnan ylipäänsä tuottaa palvelua (kirjasto), joka ilmaisen opiskelun periaatteen mukaan kuuluu yliopistolle? Halutaanko TYYn kirjasto säilyttää ja jos kyllä, halutaanko kirjasto kehittämistoimena siirtää Yo-talo A:han parhaalle paraatipaikalle remontoitavaan avoimeen tilaan vai jääkö kirjasto nykyiseen tilaansa Yo-talo B:n uumeniin?
Halutaanko bändi-iltojen jatkuvan S-Osiksella myös yo-talo B:n remontin jälkeen?
Ja kuinka paljon tästä kaikesta ollaan valmiita maksamaan?
Muun muassa näihin kysymyksiin otettiin kantaa viimekeskiviikkoisessa edustajiston kokouksessa, jossa päätettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston kohtalosta ja laajemmin ylioppilastalojen A ja B remonttitavoitteista. Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) omistamien yo-talojen remontointi etenee jo valmistuneen C-osan jälkeen aikanaan B- ja A-osiin, joita koskevia neuvotteluja TYYn remonttitavoitteista käydään jo nyt.
- Yo-talo B:ssä sijaitseva kirjasto on merkittävä tekijä remontissa etenkin, mikäli se kirjaston kehittämistyöryhmän esityksen mukaisesti päätetään siirtää paraatipaikalle Yo-talo A:han. Arvio muuton ja remontin kokonaiskustannuksista on reilu puoli miljoonaa euroa. Ennen näiden kustannusten jakamiseen liittyvää päätöstä remonttitavoitteista edustajisto päätti kirjaston kohtalosta.
- Osana remonttikokonaisuutta on myös Yo-talo B:n pohjakerroksessa sijaitseva Satakuntalais-Hämäläisen ja Savo-Karjalaisen Osakunnan pyörittämä ja erityisesti livekeikoistaan tunnettu S-Osis. Mikäli nykyisen kaltaista tai peräti laajempaa musiikkitoimintaa halutaan tiloissa järjestää myös tulevaisuudessa, on tiloja remontoitava huomattavasti erityisesti äänieristyksen osalta. Riittävän äänieristyksen kanssa kustannusarvio tilojen remontille on peräti 1,7 miljoonaa euroa.
Edustajisto päätti TYYn neuvottelutavoitteista eli pyrkimyksistä remonttikustannusten jakamiseen tilojen omistajan (TYS) kanssa, jotta ylioppilaskunnan neuvottelijat tietäisivät limiittinsä. Neuvotteluteknisistä syistä kyseiset päätökset julistettiin salaisiksi. Edellä mainitut remonttikustannukset ovat kokonaisarvioita.
Opiskelijat tietenkin tarvitsevat kirjoja, mutta kuuluuko kirjastopalvelun tuottaminen ylioppilaskunnalle?
Yleisesti ottaen on tietenkin opiskelijoiden etu, että opiskeluun liittyvää kirjallisuutta ja muuta materiaalia on mahdollisimman paljon ja helposti saatavilla. Tästä ovat kaikki edustajistoryhmät harvinaisen samaa mieltä.
Yhtä päivänselvää ei kuitenkaan ole, kuuluuko ilmaisen korkeakouluopiskelun edellytyksiin vahvasti liittyvän kirjastopalvelun ylläpitäminen ylioppilaskunnalle – siis opiskelijoiden maksettavaksi. Nähdäkseni päävastuun perusopintojen edellyttämän kirjallisuuden riittävästä saatavuudesta ja hankinnasta tulee yksiselitteisesti olla yliopiston kirjastolla. Tilannetta voi myös hahmottaa seuraavalla kysymyksellä: Ellei ylioppilaskunnalla jo olisi kirjastoa, niin perustettaisiinko se nykyisessä tilanteessa?
Mikäli kirjastokysymyksessä olisi kyse vain kirjoista ja niiden pysymisessä opiskelijoiden saatavilla mahdollisen kirjaston lopettamisenkin jälkeen, voitaisiin asia ratkaista yksinkertaisen tehokkaasti esimerkiksi lahjoittamalla TYYn kirjaston kokoelma Turun yliopiston ja Turun kaupungin kirjastoille. TYY voisi myös halutessaan varmistaa kirjallisuuden nykymääräisen saatavuuden sitoutumalla hankkimaan yliopistolle kurssikirjallisuutta esimerkiksi nykyistä materiaalihankintabudjettiaan (15 000 €/v) vastaavalla summalla – ja silti säästää vuosittain huomattavasti oman kirjastonsa vuosibudjettiin (2011: 51 000€) verrattuna. Nämä vaihtoehdot tuotiin esille myös edustajiston kokouksessa.
Useat edustajistoryhmät ja edaattorit kuitenkin mieltävät TYYn oman kirjaston yhdeksi parhaista opiskelijat (siis ylioppilaskunnan jäsenet ja ylioppilaskuntamaksun maksajat) laajasti tavoittavista, suoraan ylioppilaskunnan itsensä tuottamista palveluista. Kirjojen lisäksi kirjasto tarjoaa mahdollisuuden ja tilat hengailuun ja pienimuotoisten kokousten pitämiseen.
Mikäli kokonaiskustannuksiltaan yli 500 000 euroksi arvioitu kirjaston siirto paraatipaikalle yo-talo A:han toteutuu, kasvaa kävijämäärä todennäköisesti ja ylioppilaskunta pääsee lähemmäksi jäsenistöään kuin ehkä ikinä. Tämä onkin ehdottomasti kirjaston siirtämisvision ehdoton vahvuus mutta samalla myös heikkous: kävijämäärän kasvaessa myös kirjojen kysyntä kasvaa, minkä seurauksena hankintamäärärahoja jouduttaneen palvelutason ylläpitämiseksi vastaavasti lisäämään.
Toinen pullonkaula tulevat olemaan kirjaston aukioloajat. Tällä hetkellähän kirjasto on auki yhden henkilön voimin ma 14.00-18 ja ti-pe 10-14.30 eli vain 22 tuntia viikossa. Aukioloaikojen kasvattamiseksi TYYn kirjaston budjetti mahdollistaa osa-aikaisen kirjastoharjoittelijan palkkaamisen syyskuusta 2011 alkaen. Harjoitteluun tulee kuitenkin liittyä myös ohjausta, joten vain osa harjoittelijan työtunneista voidaan käyttää aukioloaikojen pidentämiseen. Riittävätkö aukioloajat tämänkään jälkeen laadukkaan ja kattavan palvelun tarjoamiseksi?
Lyhyesti sanottuna: Uuden uljaan kirjaston kustannukset uhkaavat lähteä käsistä. Kuitenkin kirjaston lakkauttamisesitys kaatui äänin 17-24.
Viisi TuKY-listalaista ja 12 muuta edaattoria siis jäivät ylioppilaskunnan oman kirjastotoiminnan tuottamisen ja etenkin sen tulevaisuudessa aiheuttamien huomattavien remontti- ja kehittämiskustannusten kyseenalaistajina vähemmistöön 41-paikkaisessa edustajistossa.
S-Osiksen osalta edustajiston kanta oli huomattavasti yhtenäisempi; Monipuolista opiskelijatoimintaa ja ainutlaatuisen keikkapaikan tarjoavan S-Osiksen toimintaedellytykset tulee remonttisuunnitelmissa turvata. Emmehän toivo S-Osiksen jakavan Yo-talo C:n kellarista remontin myötä keväällä 2010 häädön saaneen TVO:n (Turun yliopiston varsinaissuomalainen osakunta) kohtaloa. Sitä paitsi toisin kuin ylioppilaskunnan ylläpitämälle kirjastotoiminnalle, pienten bändien keikkabudjettiin sopivalle esiintymispaikalle ei ole Turussa tarjolla varteenotettavaa substituuttia.
Eetu Simpanen
TuKY-listan edaattori
PS. Kyseessä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun kirjasto selvisi lakkautusuhalta; viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjastoa ollaan oltu lakkauttamassa peräti seitsemän kertaa.
Lisätietoa ja taustoja
