Tapahtumien kevät

 

Menneinä viikkoina olemme saaneet kokea kevään ensi merkit: Vesilätäköissä kahlomisen ihanuudet, autojen aiheuttamat kuraroiskeet valkoisessa villakangastakissa mutta kuitenkin toki myös auringon ensi säteet. Juuri tätä kirjoittaessani näyttää TuKY:n tapahtumakalenterikin täydemmältä kuin aikoihin, ensi viikolla suunnataan mm. NESU-risteilylle ja kevääseen mahtuu myös joukko hienoja excuja ja muita juhlia. Tästä innostuneena päätinkin käsitellä vuoden ensimmäisessä blogikirjoituksessani, miten juuri sinä saat tietoa siitä, mitä TuKY:ssä ja TYY:ssä milloinkin tapahtuu.

 

Usein on kuultu puhuttavan siitä yltäkylläisyydestä, jota me tukyläiset saamme nauttia verrattuna moniin muihin yliopistolaisiin Turussa ja muualla. Meillä on Outlook kuvineen, kymmeniä sähköpostilistoja, informatiiviset ja ajantasaiset www-sivut ynnä muuta. Tapahtumakalenterista näkee yhdellä silmäyksellä viikon tapahtumat ja atk-käytävän ilmoitustaulu pullottaa julisteita.  Näin ollen monelle onkin ehkä jäänyt hämärään, mistä saa lisätietoa myös TYYn tapahtumista. Harva esimerkiksi tietää, että TYYllä on olemassa sähköpostilista ”Tyyali” (https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/tyyali), jonne lähetetään päivittäin ajankohtaista ja virallista tietoa ylioppilaskunnan asioista. Muut tapahtuvat löytyvät osoitteesta http://www.tyy.fi/tapahtumat. Mikäli kova TYY-fakta kiinnostaa, liity ihmeessä listalle!

 

Kattavat sähköpostimahdollisuudet ovat aiheuttaneet myös ajoittain harmaita hiuksia TuKY:n hallituksille: Viime vuonna KY-Aktiivin käyttö lähti paikoin käsistä, ja asialle koettiin tarvetta tehdä jotain. Tämän seurauksena olemmekin pyrkineet vähentämään KY-Aktiiville ja erityisesti TuKY-listalle lähetettävän sähköpostin määrää. Aloite on tullut jäsenistöltä, joka toivoi saavansa tietoa vain niistä tapahtumista, joista oli oikeasti kiinnostunut ja oikeasti tärkeistä asioista. Meillä on TuKY:ssä hieno mahdollisuus liittyä sähköpostilistoille, joten miksi emme käyttäisi tätä mahdollisuutta? Järjestelmä on mielestäni kätevä: Pokerinystävät löytyvät Pokeriklubin listoilta, kovimmat pörssihait taas Ky-Kasinon listalta. Paikkansa exculle varmistaa usein ensimmäisenä juuri näiden listojen kautta, mikä koetaan palkintona yhdistyksen jäsenelle tai jaoston aktiiville. Jatkossa siis, mikäli haluat tietoa jonkun tietyn ryhmän tapahtumista, liity rohkeasti listalle osoitteessa http://www.tuky.fi/toiminta/sahkopostilistat

 

Haluankin kehottaa ihmisiä hyödyntämään myös jatkossa poikkeuksellisen hyviä viestintäkanaviamme! Word of Mouth ja Facebook toimivat aina, mutta miksi ei voisi olla vielä hieman valveutuneempi?

Aurinkoista kevättä kaikille!

Tinja Veikkolainen
Tiedottaja

Spenkeä ja Speksihuumaa

TuKY:n historian toinen Speksi, Brunein mussukka, sai
ensi-iltansa viime viikon keskiviikkona 17.3. Tämä Speksi on TuKY:lle monella
tapaa merkittävä, sillä tämän Speksin onnistunut läpivienti varmistaa Speksin
paikan TuKY:n perinteiden joukossa. Lisäksi tänä vuonna järjestetään TuKY
Speksin ensimmäinen kiertue. Speksin kiertuetta on kritisoitu sen
tappiollisuudesta, ja on kyseenalaistettu onko kiertuetta edes järkevää
toteuttaa, jos siitä ei päästä niin sanotusti nollille tai tehdä voittoa.
Kulttuurivastaavan pallilta katsottuna on kuitenkin hienoa, että kiertue on
saatu järjestettyä. Vaikka tänä vuonna kiertue on pienoinen raha reikä, ei näin
välttämättä tarvitse olla tulevaisuudessa. Tänä vuonna pyrittiin
yksinkertaisesti kiertueen aikaansaamiseen, mutta jo ensi vuonna on mahdollisuus
kehittää kiertuetta haluamaamme suuntaan, ja kasvattaa esimerkiksi lipputuloja esiintymällä
isommissa teattereissa.

Tämän vuoden Speksi on myös tullut pitkälle viime vuodesta.
Viime vuonna vielä tammikuussakaan ei oltu varmoja tuleeko Speksi toteutumaan,
vaikka eskari(=esiintyjät) oli treenannut täyttä vauhtia jo monta kuukautta ja
protsku(=produktiotiimi) ja tatska(=taustatiimi) painaneet töitä vieläkin
pidempään. Tänä vuonna kuitenkin hommat aloitettiin ajoissa ja niitä hoidettiin
sellaisella määrätietoisuudella, ettei ollut kysymystäkään etteikö Speksi 2010
tulisi onnistumaan. Tästä kiitos kuuluuko koko Speksitiimille, joka on jaksanut
painaa töitä syksystä lähtien! Tämän vuoden Speksitiimistä on myös huokunut
loistava yhteishenki ja tekemisen fiilis, jonka avulla on varmasti jaksettu
kaikki pitkät illat Barkerilla.

Tutoreita, pupuja ja TuKY-henkeä

Millainen on hyvä tutorin tehtävä ja millainen on hyvä tutor?

Miten tutoriksi pääsee ja valitaanko tutoriksi vain pahimmat bileissä ördääjät?

Millä perusteella tutorhakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen? 

 

Nämä ovat todellisia ikuisuuskysymyksi ja juuri nyt varsin ajankohtaisia. Tutorhakuaika loppuu "normi"tutoreiden kohdalta huomenna ja kv-tutoreiden kohdalla kuun lopussa. Jokainen hakemuksen jättänyt kutsutaan tutorhaastatteluihin viikolle 15,
ja erityisen painavista syistä tällöin estyneille järjestetään vielä
yksi erillinen haastatteluryhmä. TuKY on vuosittain vahvasti edustettuna kun uusia tutoreita valitaan. Kaikki  tutorkokelaat haastattelee kolmehenkinen valintalautakunta, joka koostuu kahdesta opintotoimiston edustajasta ja TuKY:n Hyvinvointi- ja Tutorointivastaavasta, eli siis allekirjoittaneesta.Opintotoimiston edustajat tänä vuonna ovat molemmat myös opiskelijoita, joskin työsuhteessa opintotoimistoon.

Miten tutoriksi sitten oikein pääsee ja millä perusteella heidät valitaan? Viime vuonna hakijoita oli n. 60, ja tutoriksi valittiin n. 30 henkilöä – näiden lisäksi kv-tutorit ovat vielä erikseen. Kaikkia ei siis voida valitettavasti ottaa mukaan, vaan jollakin tavalla hakijoista pitää valita ne parhaimmat, vaikka joka vuosi melkeinpä kaikki hakijat olisivatkin sinällään olleet enemmän kuin päteviä tutoreina olemiseen. 

TuKY:n Edunvalvontajaosto pyrkii tänä vuonna luomaan virallisen kriteeristön jolla tutorkokelaita arvioidaan. Tämä työ alkaa vasta ensi viikolla, mutta voin jo nyt todeta, että kaikkia asioita ei ole mahdollista arvioida mitenkään numeerisesti tai kategorisesti – aina on jätettävä tilaa sille vaikutelmalle jonka yksilö itsestään antaa tositilanteessa. Luonnollisesti aktiivisesta toiminnasta TuKY:ssä, opintomenestyksestä ja aiemmasta tutorointikokemuksesta tai jostakin siihen verrattavasta on hyötyä, mutta loppujen lopuksi nämä asiat ovat kuitenkin varsin pieniä sen rinnalla, että oikeasti on silmiinpistävästi innostunut ja sitoutunut tutortoimintaan.

Loppujen lopuksi tutorilla ei mielestäni tarvitse edes olla sen suurempaa aiempaa kokemusta pienryhmän johtamisesta, eikä hänen tarvitse olla erityisen menestynyt opinnoissaan eikä missään nimessä kenenkään valintoja tekevän aiempi tuttu. Se mikä OIKEASTI merkitsee, on se vilpitön halu auttaa uusia pupuja opintojen alussa ja olla heidän tukenaan ja turvanaan ongelmien sattuessa. Erityisen tärkeää on myös se, että tutorilla on oltava riittävästi aikaa erityisesti syksyn alussa tutorina toimimiseen – kalenterintäytteeksi toimintaan ei silti pidä lähteä mukaan.

Tutorin roolista voidaan olla montaa mieltä, mutta oman käsitykseni mukaan hyvä tutor on ulospäin suuntautunut, avoin ja helposti lähestyttävä ihminen, jonka päätehtävä on luoda uudelle opiskelijalle tunne siitä, että Turun kauppakorkeakoulussa jokainen uusi opiskelija on tervetullut yhteisöön ja on sen tasavertainen jäsen. Lisäksi tutorin tehtävä on luonnollisesti avustaa pupujaan opiskelun alussa niin kurssivalintojen, kurssi-ilmoittautumisen kuin kaiken muunkin käytännön opiskeluun liittyvien asioiden hoidossa. Toisin kuin monesti ajatellaan, ei tutorin mielestäni tarvitse välttämättä osata opinto-opasta kannesta kanteen tai muistaa kaikkia käytännön asioita siltä seisomalta. Se mitä tutorin kuitenkin on osattava, ja mitä häneltä edellytetään, on että hän pystyy tarvittaessa ottamaan asiasta kuin asiasta selvää, tai jos ei osaa, niin ainakin tietää kenen puheille tulee ohjata.

Turun kauppakorkeakoulussa tutorointi on tällä hetkellä erittäin korkealla tasolla. Tietenkin ylilyöntejä tapahtuu joka vuosi ja erityisesti perehdytysviikolla alkoholi saattaa toisinaan virrata varsin vuolaasti. Toisaalta mitä muuta voi odottaakaan kun lyödään yhteen 250 uutta opiskelijaa, kasa tutoreita ja hirmuinen joukko muita opiskelijoita – ihmisiä tässä kai kaikki ollaan? Kuitenkin lopputulos on se, että jokainen vuosikurssi hitsaantuu syksyllä kaikkien kommellusten ja yhteisten hetkien ansiosta todella hyvin yhdeksi isoksi porukaksi, jota yhdistää yksi yhteinen tekijä: TuKY-henki!

Koulumme entistä rehtoria Tapio Reposta siteeratakseni: "Turun kauppakorkeakoulun ehdoton vahvuus on sen opiskelijoiden yhtenäisyys ja yhteishenki." Jos siis olet samaa mieltä, niin lähde sinäkin osaltasi luomaan tätä yhteishenkeä tulemalla mukaan tutortoimintaan – vielä ehdit!

Jos sinulle heräsi kysyttävää tutortoiminnan suhteen, niin ota ihmeessä yhteyttä osoitteeseen ky-hyvinvointi@tse.fi tai tule nyppäisemään koulun käytävillä hihasta!

Terveisin,

Tutorointi- ja hyvinvointivastaava Jouko Kiuru

TuKY ry hallituksen jäsen

Tasapainoilua

mennessä | maalis 8, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Vuoden alku on ollut etsimistä ja tasapainoilua, jota voi verrata jopa PeIskän pikkutunteihin. TuKY:n tulot on budjetoitu noin kolmannekseen ylioppilaskunta-ajoista, tarkoittaen, että tuloja on kasvatettava tai säästöjä tehtävä, jotta toiminta olisi kestävällä pohjalla.  

Tulojen kasvattaminen on toteutettu monissa TYYn alayhdistyksissä vuotuisella jäsenmaksulla. Jäsenmaksujen suuruudet vaihtelevat yhdistyksestä riippuen kahdeksasta kahteenkymmeneen euroon. TuKY ry:llä on tällä hetkellä noin 1300 jäsentä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi kymmenen euron vuotuisella jäsenmaksulla 13 000 euron tuloja, mikä vastaa noin puolta yhdistyksen tämän hetkisestä budjetista. Jäsenmäärä kuitenkin luultavasti pienenisi, mikäli vuosimaksu otettaisiin käyttöön, mikä heikentäisi toimenpiteen tehokkuutta.

 

Pakollinen nakkityö on laajalti käytetty malli säästöjen saavuttamiseksi. Siinä yhdistyksen jäsenet velvoitetaan suorittamaan tiettyjä töitä eli nakkeja yhdistykselle, minkä kautta voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Malli on ollut myös menneinä vuosina käytössä TuKY:ssä. Pupupassiin on kerätty suoritusmerkintöjä, joita vastaan on lopulta saanut lunastaa haalarit. Parkille pääsyn edellytyksenä ovat olleet haalarit ja mikäli niitä ei omistanut, joutui juhlimaan ilman housuja. Monissa opiskelijayhdistyksissä nakkipasseja on edelleen käytössä ja leimoja on myös kerätty muilla suoritustavoilla, kuten hyvillä neuvottelutaidoilla. Säästöjä ei kuitenkaan pystytä saamaan kovin paljoa, koska monet työt vaativat perehtyneisyyttä eivätkä sovellu nakkilaisille. Sosiaalinen painostus on muutenkin kyseenalainen toimintatapa.

 

Palvelutason laskeminen on myös yksi keino kulujen ja tulojen yhteensovittamiseksi. Järkeviä leikkauskohteita on tosin vaikea löytää. Yksi usein ehdotettu leikkauskohde on Kyliste. Tämä ei kuitenkaan ole lopulta tehokas ratkaisu, koska kylisteen mainosmyynnistä saatavat tulot pienenisivät, jolloin hyöty katoaisi. Tiettyjä palveluja on jo jouduttu leikkaamaan, mutta haittavaikutukset lienevät jääneet melko vähäisiksi useimpien mielestä.  Yhdistyksellä ei ole enää palkattua tiedotussihteeriä, korkeakoulupoliittistasihteeriä eikä taloussihteeriä.  Tämä on saattanut laskea hieman palvelutasoa ja lisätä hallituksen työtaakkaa. Pääsihteerin ja taloussihteerin toimet yhdistettiin toiminnanjohtajan työksi, missä Emma Mikkilällä onkin riittänyt työnsarkaa. Tulevaisuudessa joudutaan miettimään miten toiminnanjohtajan työmäärä voitaisiin pienentää, koska työtunnit eivät ole toistaiseksi riittäneet alkuunkaan.

 

Yksi keskeinen ansaintatapa Suomen muilla kylterijärjestöillä on tapahtumien järjestäminen. Esimerkiksi Tampereen Boomarit rahoittavat toimintansa lähes täysin Hämeenkadun Appron ja kuukausittaisten haalaribileiden tuloilla. Ulkoasiainjaosto ja ensimmäisen vuoden opiskelijat ovatkin jo siirtyneet tuumasta toimeen. Jo pelkästään yliopisto yhdyntäbileet ja pikkulaskiainen tuottivat moninkertaisesti tuloja aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vaihtoehtoiskustannuksena on tosin pidemmät jonot ja täydempi baari.

 

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää keksiä uusia ansaintatapoja. Opiskelijoiden ideoista ovat TuKY:n nykyisetkin yritykset syntyneet. Uusista yrityksistä ja tuotteista voi syntyä se kivijalka, jolla tulevaisuudessa yhdistyksen toimintaa rahoitetaan. Uudet yritykset ja liikeideat tarvitsevat kuuluisaa kylterihenkeä toimiakseen.

 

Mielestäni nakkipassit, vuosimaksut ja palvelutason laskeminen eivät ole mielekkäitä keinoja yhdistyksen toiminnan kehittämiselle kestävälle pohjalle. Suurimman potentiaalin uskon olevan uusissa liiketoimintamuodoissa ja juhlatoiminnan kehittämisessä.

Uudet tuulet

mennessä | helmi 28, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

 

Uudet koukerot

Monessa mielessä TuKYn koko toiminnassa puhaltavat uudet
tuulet. Esimerkiksi hallituksemme on hyvinkin nuorta porukkaa verrattuna
aikasempiin vuosiin. Intoa, ideoita ja TuKY-henkisyyttä löytyy, mutta varmasti
hallitustyöskentelystä jokaisella on opittavaa. Tuoreus tuo tullessaan myös
hyvän asian, uuden ajattelutavan asioille, joiden pohjalta luodaan TuKY ry:lle
uudet toimintamuodot, toki perinteitä kunnioittaen.

Ylioppilaskuntien yhdistymisen myötä TuKYlle jää myös enemmän
aikaa panostaa edunvalvontaan kauppakorkeakoulussamme. Monet ylioppilaskunnan
velvollisuudet koko yliopistokenttään vaikuttettaessa veivät aikaa ja näistä
osa on nyt TYYn harteilla. Tulevaisuudessa näkyvintä TuKYn toimintaa tulevatkin
varmasti olemaan jaostot sekä oman koulun sisällä tapahtuva edunvalvonta.

Omalta osalta myös yhteistyö yritysten kanssa astuu himpun
verran tärkeämpään rooliin. Tulot vähenevät, joten tukea tarvitaan muualta ja
yksi vaihtoehto löytyy yrityselämästä.  Maaliskuun alusta aloittaakin toimintansa
yrityssuhdevaliokunta, jonka on tarkoitus luoda strategiaa tulevaisuuden yritysyhteistyöhön.
Myös näin TuKYn 60. juhlavuotena on tarkoitus toteuttaa hieman varainhankintaa
avustamaan toimintaamme tulevaisuudessa. Pelkkää rahan kinuamista ei
yritysyhteistyön tule kuitenkaan olla. Hedelmällisintä yhteistyö on, kun voimme
tarjota opiskelijoille myös kurkistuksen itse yritysten toimintaan. Ideoita
kaikenlaisesta yhteistyöstä otetaankin myös mielellään vastaan jos sellaisia
mieleen juolahtaa!

Nyt onkin aika paneutua muutamaksi hetkeksi tenttikirjoihin,
sillä kyllä hallitustyöskentely sentään muutamaan opintopisteeseen
vuodessa antaa mahdollisuuden.

 

Miikka Mäkiö
Yrityssuhdevastaava, Vpj 2010

 

 

 

Ketä kiinnostaa??

mennessä | helmi 21, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Opinnot ovat asia, joka koskettaa
meitä kaikkia opiskelijoina. Melko yksinkertainen ja turhankuuloinen lause. Niin
voisi kuvitella. Jokaiselta löytyy varmasti mielipide opinnoistaan, käymistään
kursseista, opetuksen laadusta jne. Sen kyllä kuulee luentosaleissa ja
käytävillä turistessa. Kuitenkaan nämä musertavat kritiikit ja
maailmanmullistavat kehitysehdotukset päätyvät valitettavasti harvemmin itse
opiskelijoiden antamaan kurssipalautteeseen saakka, ja vielä sitä harvemmin sinne
päätyvät kiitoksen sanat hyvistä luennoista tai inspiroivista opettajista. Kurssipalautteen
vähyys kumoaa yllä olevan ensimmäisen lauseen: omat opinnot eivät näköjään
automaattisesti olekaan asia, joka jaksaisi kiinnostaa niin paljon, että palautteen
antamiseen uhraisi parisen minuuttia käymänsä kurssi kohti.

On monta lausahdusta, joilla
usein kuulee selittävän ”palautteenantamattomuuden”. Opettajat eivät oikeasti
lue palautetta. Jos lukevat, eivät tee sen pohjalta mitään. Eihän heitä
oikeasti kiinnosta, mitä opiskelijat ovat mieltä, palkka se juoksee kuitenkin.
Sitä paitsi, eihän yksittäisen opiskelijan mielipide paina yhtään mitään
suuressa joukossa. Ja miksi sitä palautetta antaisi, kun ei se itseä hyödytä:
eihän palautteen antaja samaa kurssia toistamiseen tule käymään.

Otetaanpas uudestaan: Opettaja ei
pääse muokkaamaan palautetta tai poistamaan epämieluisia osuuksia. Palaute
päätyy myös aineen vastuuopettajalle, ja on osana henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.
On sekä kauppakorkeakoulun että opiskelijoiden etu, että koulutuksemme ja
tutkintomme on laadukas, ja sen puolesta puhuvat myös TuKKK:n
laatujärjestelmät. Yksittäisen opiskelijan mielipide on merkittävä, koska
yksilöistähän se suuri joukko muodostuu. Kurssien vastuuopettajat eivät ole
ajatustenlukijoita, ja palautteenantoprosentin jäädessä usein alle kymmenen on
vaikea päätellä kurssin käyneiden keskimääräiset mielipiteet. On myös
naurettavaa vedota siihen, ettei tule itse käymään kurssia uudelleen, sillä
meillä on kuitenkin yhteisvastuu opiskelijan näkökulman esiintuomisessa. Vanha
kunnon ”Jos kaikki ajattelisivat noin, kukaan ei tekisi mitään” –virsi. Huomionarvoista
on myös se, että kauppatieteiden opiskelijoilla on erittäin hyvät
palautteenantokanavat muiden alojen opiskelijoihin verrattuna, joita kannattaa
siis myös hyödyntää.

Sitä paitsi,
kurssipalauteprosentin noustessa nousee myös sen painoarvo ja opiskelijoiden
neuvotteluvoima.

Tsemppiä tentteihin ja antaa palaa! 🙂

 

Saila Kokkonen

Koulutuspoliittinen vastaava