mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | maalis 17, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tavatessani kauppakorkeakoulun johtoa olen keskustellut mm. opiskelusta ja sen kulttuurista Turun kauppakorkeakoulussa. Eräässä palaverissa minulta kysyttiin melko suoraan: ”Tykkäävätkö KY:läiset vain bilettää, ja eikö heitä kiinnosta opiskelu?” Vastasin, että asia ei todellakaan ole näin.
Meillä kauppakorkeakoulussa oppiminen on siellä opiskeleville ihmisille hyvin kirjavaa, kuten on jo suuren pääainevalikoimamme laajuuskin. Jo perus- ja toisen asteen opintojen pohjalta tiedämme, että joku oppii parhaiten luennolla kuuntelemalla, joku tenttikirjasta lukemalla ja joku tekemällä case-harjoituksia tai keskustelemalla asioista yhdessä porukalla. Tärkeintä on se, että juuri sinulle tulee tunne siitä, että olet oppinut uusia asioita juuri sinua kiinnostavista aiheista ja siinä sivussa opit mm. kriittistä ajattelua, joita tiedeyliopistojen ja –korkeakoulujen kuuluukin opettaa. Opintojesi edistymistä myöskin pyritään mittaamaan mittarilla jota kutsutaan opintopisteeksi. Näitä noppalukuja lueskelemalla voit tietenkin myös todeta edenneesi opinnoissasi sekä todistaa KELAlle, että olet oikeutettu pitämään opintotukesi, mikäli olet saavuttanut vuodessa 45 op. Hienoa ja hyvä juttu sinulle! 
Viestinnässä kuitenkin tärkein asia tulee aina mutta-sanan jälkeen. Jotenka: mutta. Oletko kuitenkaan miettinyt, että mitä merkitystä opiskelullasi on laajemmin kauppakorkeakoulussa? Sillä nimittäin on aika paljonkin merkitystä meille kaikille. Ei ole sattumaa, että opintojen etenemistä mitataan opintopisteillä, ja ohjausta ja neuvonantoa pyritään koko ajan lisäämään ja miksi korostetaan, että tutoroinnilla on älyttömän suuri merkitys. On tärkeää, että juuri sinä opit koko ajan lisää opiskeluaikanasi täällä, ja osoitat sen keräämällä niitä paljon parjattuja noppia rekisteriin. Miksikö? Selitys on hyvinkin yksinkertainen, koskee kaikkia opiskelijoitamme ja on varmasti usean kauppatieteilijän näkökulmasta myös mielenkiintoinen, sillä siihen liittyy RAHA.
Usein kulunut fraasi kuuluu: ”Raha pyörittää maailmaa”, mutta niin se tekee myös meidän opetuksellemme. Nimittäin Suomen valtio ohjaa yliopistoja uudella rahoitusmallillaan, jossa yksi keskeinen kriteeri rahan antamiselle yliopistoille on se kuinka suuri osa opiskelijoista suorittaa vuodessa 55 op, ja kuinka suuri osa valmistuu kandidaatiksi ja kuinka suuri osa valmistuu maisteriksi tavoiteajoissa. Yhdessä nämä muodostavat jatkossa n. 35 % yliopistojen opetusmäärärahoista. Eikä siinä vielä kaikki, sillä samaa mallia sovelletaan paikallisesti myös Turun yliopiston sisällä: kauppakorkeakoulu saa juurikin samoilla perusteilla rahoitusta opetuksen ja kurssien järjestämiseen. Toisin sanoen, KELAn vaatima 45 op ei riitä!
Tämän hetken tilastojen mukaan, mikäli suoriutumista katsotaan absoluuttisesti kauppakorkeakoulun osalta, niin meidän opetusrahoitus voisi pudota jopa n. 16 % nykyisestä tasostaan. Ajatellaan kärjistäen: tämä voisi pudottaa tulevaisuudessa meidän hyvästä pääainevalikoimastamme pois jopa kaksi pääainetta, useilla kursseilla ei olisi välttämättä harkkaryhmiä eikä uusien kielten opiskelun aloitus olisi mahdollista enää. Helpotuksena kuitenkin tähän täytyy sanoa, että mallissa on 2 % vuotuinen rajoitin, joten hätä ei ole aivan tämän näköinen vielä. Jokainen kylteri voi kuitenkin laskea kuinka monta vuotta tuolla 2 % laskulla menee tuon kauhukuvan realisoitumiseen.
Jokainen tietää oman vastuun opintojensa etenemisestä, ja me ainakin omalla työllämme ja esimerkillä pyrimme tuomaan hyvän opiskeluyhteisön todelliseksi. Ja pitäähän se tunnustaa, että kyllä minäkin kylterinä osaan hauskanpidon jalon taidon, ja paljon siitä pidänkin, mutta kyllä sinne tenttiinkin silti osaan aina mennä ajoissa.
Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa – sen voin allekirjoittaa. Mutta jokaisen meistä kannattaa jatkossakin pohtia, että miten juuri sinä pystyt omalta osaltasi edistämään omaa ja muiden sellaista hyvää kuntalaishenkeä, joka tukee oppimista ja opiskelukulttuuria.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Ps. hyviä keinoja asioiden konkreettiseen edistämiseen ovat kohta avautuva kesätenttikysely sekä pullonkaulakurssien kartoitus – stay tuned for more info and meanwhile: use hashtag #55op!
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | loka 15, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Käytän tilaisuuteni hyväksi ja kommentoin pikaisen tutustumisen jälkeen Kyllupin saldoa, sillä sain mahdollisuuden tutustua aineistoon ennen muita! Mitä siitä nyt sitten jää käteen? Tätä kirjoittaessani vastausaikaa on jäljellä vain muutama tunti, joten alustavia yleistyksiä voi huoletta jo tehdä. Tarkemman raportoinnin, tutustumisen ja arpaonnen suosimien palkitsemisen aika tulee vähän myöhemmin, sillä nyt vuosijuhlaviikko vaatii 110%:n keskittymisen.
Vastauksia kyselyyn tuli yli 200, ja lukemaa voi pitää kohtalaisena. Ahkerimmin vastasivat puput, ja vastausaktiivisuus laski tasaisesti vuosikurssin kasvaessa. Eniten vastauksia tuli kansainvälisen liiketoiminnan ja laskentatoimen ja rahoituksen pääainelukijoilta. Mikään näistä ei ole järin yllättävää. Yksikään taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien tai taloussosiologian pääainelukija ei vaivautunut vastaamaan.
Itse yllätyin, että jäsenet antavat mieluiten palautetta paperisena kurssin päätyttyä. Monet nykyisistä opiskelijoista eivät tosin ole sähköistä palautejärjestelmää käyttänytkään, eikä sekään ollut täydellinen. On hienoa kuulla, että opiskelijat haluavat antaa palautetta paperisena, mutta toivottavasti jossain vaiheessa saadaan luotua jotain vielä parempaa ja helpompaa.
Rehellisyys on hieno ominaisuus ihmisessä. 90 vastaajalla laiskuus ja opiskelumotivaation puute hidastavat opintoja. Tämä lienee suunnilleen kaikilla luonnollista jossain vaiheessa opintoja, vaikka asia on toki (ainakin) pitkittyessään vakava. Muita merkittäviä opintoja hidastavia tekijöitä ovat opetus- ja tenttiaikataulut sekä työnteko. Toisaalta opinnot nopeutuvat kiinnostavien kurssien, hyvien luennoitsijoiden ja opetuksen sekä hyvien työmahdollisuuksien vanavedessä.
Hieman yli puolet vastaajista on toiminut Turun KY:ssa jossain tehtävässä. Valtaosa myös kokee toimintaan mukaan lähtemisen helpoksi. Avoimista vastauksista tosin huomaa, että puput nostavat ei-vastausten määrää siitä syystä, etteivät luonnollisesti ole vielä ehtineet mukaan. Toisaalta aktiiviset järjestötoimijat ovat varmasti vastanneet tähänkin kyselyyn muita ahkerammin. Jäsenille Turun KY merkitseen ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta, bileitä edunvalvontaa ja ystäviä. Kuulostaa hyvältä, sanon minä! Riemastuttavaa on myös, että lähes 90% tuntee olevansa osa Turun KY:ta. Työtä on toki jäljellä tässäkin, mutta 100%:n ei tulla koskaan pääsemään. Tähän auttaisi varmasti se, että jäsenien vaikutusmahdollisuudet paranisivat, sillä 1/3 tuntee, ettei pysty vaikuttamaan yhdistyksen asioihin. Osa toki myöntää, ettei se edes kiinnosta.
Kyselyn avulla saimme myös selville, että Parkin alakerrassa on kuuma. Ältsin isot kiitokset kaikille vastaajille ja erinomaista vuosijuhlaviikkoa Turun KY:n jäsenille!
Jukka Kujala
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | touko 13, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opintoaikoja pitää lyhentää, jotta työvuosia kertyisi meille enemmän. Näin meille jatkuvasti sanotaan. Lähtemättä nyt tarkemmin purkamaan väitteen todenperäisyyttä ja mielekkyyttä, haluan painottaa, että kaikkien opiskelijoiden on tässä tilanteessa oltava valppaina, jotta heidän yli ei täysin käveltäisi.
Eräs opiskelijoiden kannalta kivuttomin tapa lyhentää opintoaikoja, on opintojen joustavoittaminen niin, että opiskelija kykenee suorittamaan kursseja ja tenttejä silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Tätä tarvetta monessa paikassa kuten omassa kauppakorkeakoulussamme täyttävät esimerkiksi kesätenttipäivät, joita tänäkin kesänä on kolme kappaletta.
Tässä kerron vähän siitä prosessista, miten kesätentit valikoituvat. Päätösvalta järjestettävistä tenteistä on laitoksilla, jotka yleensä keräävät ehdotukset suoraan opettajilta. Tätä ennen koulutuspoliittinen vasttava on perinteisesti järjestänyt opiskelijoille kesätenttikyselyn, jotta saataisiin selvitettyä, mitkä tentit hyödyttäisivät opiskelijoita kaikkein eniten. Opettajilta kerätyt tentit ja ajankohdat hyväksytetään kauppakorkeakoulun johtokunnan huhtikuun kokouksessa.
Tämä systeemi on periaatteessa yksinkertainen ja joustavoittaa opintojamme. Ongelmat tulevat esiin siinä vaiheessa, kun 
oikeasti koittaa. Paikalle saapuneiden määrä voi olla jotain surkean ja säälittävän väliltä ja tenttiin valmistautuminen vähintäänkin puutteellista. Tämä vaikuttaakin sitten jo kovasti paljon haluun järjestää kesätenttejä lainkaan tai minimoida niiden aiheuttama vaiva. Eräs asia jolla kesätenttien määrään voidaan vaikuttaa, onkin kesätenttikysely. Vaikka kesätenttikysely ei millään tavalla sido opiskelijoita, on siinä osoitettu aktiivisuus hyvä indikaattori asenteesta kesätenttejä kohtaan. Meidän aktiivisuutemme vaikuttaa oikeasti!
Toki tilanne on opiskelijoidenkin kannalta ymmärrettävä. Lähes tulkoon kaikki opiskelijat työskentelevät kesällä ahkerasti, jotta sitä makaronia riittäisi maaliskuullekin. Toisaalta tentteihin on ilmoittauduttava todella varhain, kun elokuun kesätenttipäivän ilmoittautuminenkin päättyy yleensä jo kesäkuun alussa. On selvää, että kaikki eivät pysty vaikuttamaan vaikkapa työvuoroihinsa niin, että osaisi sanoa olevansa töissä tai vapaalla useamman kuukauden päästä tiettynä päivänä.
Lopuksi esitän kainon toiveen, että kaikki kynnelle kykenevät kylterit kirmaisivat kesätentteihin ilmoittamiinsa tenttitilaisuuksiin hyvin valmistautuneina kuin kesälaitumille konsanaan!
Jukka Kujala
Kirjoittaja on Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava ja tunnustaa kerran jättäneensä menemättä kesätenttiin.
PS. Vuoden opettaja -äänestys vielä käynnissä
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | huhti 8, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Koulutuspolitiikkaa tehdessä törmää väkisinkin monenlaisiin lyhenteisiin ja sanoihin, kuten AHOT ja akkreditointi jotka eivät aluksi tunnu tarkoittavan mitään, jolloin myös keskusteluun osallistuminen vaikeutuu. Jo sana koulutuspolitiikka itsessään karkottaa suuren osan ihmisiä muualle. Kuitenkin kaikkien yllä olevienkin käsitteiden taakse kätkeytyy asioita, jotka koskevat nimenomaan opiskelijoiden arkea ja opintojen laatua. Kuitenkin me jokainen voimme hyvinkin yksinkertaisilla asioilla yrittää vaikuttaa opintoihimme, vaikka duaalimallin historia ei olisikaan joka käänteestään tuttu. Koulutuspolitiikassahan on kyse meitä kaikkia koskettavien arkisten asioiden eteen päin viemisestä.
Ennen kaikkea jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten opintojamme kehitetään, millaista opetusta saamme ja miten paljon opetukseen panostetaan. Kun seuraavan kerran olet erityisen hyvällä luennolla, mikset luennon jälkeen kävisi luennon jälkeen kiittämässä luennoitsijaa hyvästä luennosta? Yliopistot ja tutkijat painottavat helposti tutkimusta ja tuloksia niissä, joten me opiskelijat olemme äärimmäisen tärkeässä osassa opetuksen laatua puolustettaessa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi on kirjoittanut: ” Harva yliopistolainen voi kuitenkaan oikeasti paukutella henkseleitään sillä, että on hyvä opettaja. Korkeintaan se voi merkitä sitä, että keikkaa pukkaa palkkatyön ulkopuolella, kun taitavaa puhujaa kysytään esiintymään.” Me olemme siis paljon vartijoina, jotta luennoitsijoiden pedagogisia taitoja arvostettaisiin.
Myös rakentavan ja asiallisen kritiikin antaminen on paikallaan, sillä kurssien vastuuopettajien voi olla vaikea hahmottaa asioita opiskelijan näkökulmasta, jos kukaan ei mielipidettään kerro. Emme ole koululaisia, vaikka opiskelemmekin kauppakorkeakoulussa, joten suhtautumisemme opintoihin pitäisi mielestäni olla erilaista kuin koululaisilla.
Rakentavaa kritiikkiä kaipaa myös kaiken maailman kopot ynnä muut opintovastaavat. Omasta puolestani ainakin voin sanoa, että työni saa aina uutta vakuuttavuutta, kun joku avaa suunsa opintojemme järjestelyistä. Otan kaiken varmasti huomioon, vaikka yliopistojen rahoitusmallin nyanssit olisivat palautteen antajalle vieraita. Meillä jokaisella on vastuumme omista ja tulevien opiskelijoiden oloista, se on sen akateemisen vapauden toinen puoli. Toivottavaste me kannamme sen. Valvotaan sen mukaan sitä meidän etua!
Jukka Kujala
Koulutuspoliittinen vastaava
P.S. Vuoden opettaja -äänestys tulossa taas. Äänestä tai ole kapula!
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | syys 14, 2011 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Saat opiskella Turun kauppakorkeakoulussa mitä tahdot, mutta älä keskustele äänekkäästi vierustoverin kanssa luennolla. Sinulla on vapaus nauttia ohraisia ja ammoniumkloridisia virvokkeita Fortessa KYlisteen piikkiin sen toimituksen kanssa, mutta olet klo 8.30 skarppina luennolla. Ole ylpeä siitä, mitä opiskelet, mutta älä väheksy muita tieteenaloja.
Notta. Mitenkäs nuo yllä mainitut neuvot kuulostavat tutuilta. Mutta mihin ne oikein liittyvät?
Wikipedia, tuo lähes totuuden veroinen henki, määrittelee kulttuurin henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuudeksi. Opiskelijoiden keskuudessa kulttuuri jalostuu opiskelijakulttuuriksi. Senhän nyt osaisi arvata – lyhyellä matikallakin. TYY on ottanut asiakseen edistää opiskelijakulttuuria kiinnittämällä huomionsa opiskelijoiden vastuuseen ja yliopistoyhteisöön kiinnittymiseen. Myös yliopistoa asia kiinnostaa. Miten me Turun KYläiset, tuttavallisemmin TuKYläiset voisimme edistää opiskelijakulttuuria?
Meillähän TuKYssa se puoli on kunnossa, eiks je? Meillä on vahva kulttuuri ja silleen? Onhan Turku Euroopan kulttuuripääkaupunkikin! Ja se TuKYhenki, hei!
TuKY täyttää kohta 61 vuotta. Vaikka meillä on sen myötä vahvat perinteet, emme saa kangistua kaavoihimme, kuten teemme talousmatematiikan luennolla. Onneksi aktiivinen jäsenistömme tekee joka päivä ankaraa työtä, jotta asiat olisivat opiskelijoillamme hyvin ja jopa paremminkin. Kehittämällä toimivia käytäntöjä, joita tiedekunnatkin voivat ottaa käyttöön. Kasvattamalla ylioppilaista yliopisto-opiskelijoita. Ajamalla oikeaa asennetta opiskelijoiden keskuudessa, joka koskisi sekä opiskelua että vapaa-aikaa. Luomalla vahvaa yhteishenkeä kaikkien TuKYläisten keskuuteen.
Iso A eli Akateemisuus on terminä kuiva ja monelle varmasti jopa ärsyttäväkin. Opiskelijoille se kuitenkin merkitsee usein vapautta ja vastuuta, monessa mielessä. Vapaus ja vastuu ohjaavat meidänkin opiskelijakulttuuria.
Eli hei:
Pidetään ne tutustumisbileet ja wuosijuhlat. Laitetaan ne tilit tasan LRYA1:ssa. Ajetaan joskus muidenkin etuja. Tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Jonotetaan niitä wuosijuhlalippuja koko yö ja juhlitaan sen mukaisesti, mutta siivotaan Parkkiakin välillä. Kyseenalaistetaan. Tehdään ne HOPSit. Autetaan ja ollaan toisten tukena. Kiitetään.
TuKY ja sen opiskelijakulttuuri on jäsenistään riippuvainen. Asettakoomme sen siis oikeaan suuntaan.
-Jussi Heikkonen
Kirjoittaja on TuKYn kopo, joka valvoo etujanne esimerkiksi kuuntelemalla ruåtsalaista konemusiikkia, näpräämällä maciaan, leikkimällä verokarhua ja olemalla Humpussa. Ne Punaiset Housut™ päällä, tottakai.
PS. Ainoa oikea kirjoitustapa on Turun kauppakorkeakoulu.TuKKK ei myöskään ole tiedekunta. Käytetään niitä yhdessä sovittuja nimiä : -)
