Rupeama nimeltä orientaatioviikko on nyt ohi ja pupusyksy siintää edessä. Tuntuu hassulta, että asia, jota on suunnitellut vuoden alusta asti hujahti hetkessä ohi. Itselleni on ollut suuri ilo päästä luotsaamaan tämän vuoden tutoreita sekä herättelemään henkiin kahden vuoden jälkeen orientaatioviikko ilman koronarajoituksia! Tuntui myös oudolta, että itselläni alkoi kolmas opiskeluvuosi ja uudet puput loikkivat taas kouluumme – tuli oikeasti jo vähän vanha olo…!
Muistan itse, että tullessani pupuna kouluumme otin kovat paineet esimerkiksi siitä, saanko kavereita, kuinka opinnot sujuvat, mistä tiedän mitä opintoja valita ja niin edelleen. Tuntui, että monet löysivät kaveriporukan heti ekoina päivinä, kun taas itse tutustuin moniin, mutta porukkaa ei heti muodostunut. Paine verkostoitua oli kova ja tuntui siltä, että jos ei heti löydä kavereita, niin niitä ei löydä ikinä.
Haluaisinkin siis sanoa sinulle uusi pupu – älä huoli. Oikeasti! Asioilla on tapana järjestyä, ja niin kävi myös itsellenikin. Jokainen meistä tekee omanlaisensa yliopistopolun. Olet varmasti kuullut rusakkojen sanovan, että pupusyksy on elämän parasta aikaa. Älä silti ota liikaa stressiä siitä. Sinulla on vielä monen monta opiskeluvuotta edessäsi, joten ikimuistoisia kokemuksia mahtuu vuosiin vielä lukuisia pupusyksyn jälkeenkin. Kavereita kerääntyy mukaan vuosien varrelta, ja esimerkiksi TuKYn toimintaan mukaan lähteminen on loistava tapa tutustua uusiin, samanhenkisiin ihmisiin. Yliopisto on myös siitä hienoa, että voit suunnitella opinnot omanlaiseksi ja hyödyntää omia mielenkiinnon kohteitasi, sekä aikatauluttaa opinnot niin, mikä itsellesi tuntuu hyvältä.
Pupusyksy on täynnä toimintaa, joten pidä myös omasta jaksamisestasi huolta. Ihan jokaiseen tapahtumaan ei ole pakko mennä ja välillä on hyvä myös opiskella (uskokaa tai älkää). Jokainen etenee omaan tahtiinsa, joten etsi se oma polkusi. Välillä opiskelijaelämä saattaa myös tuntua raskaalta, joten pidä mielessä, että myös apua opintoihin sekä opintojen ulkopuoliseen elämään on tarjolla, ja sitä on saatavilla matalalla kynnyksellä.
Tervetuloa vielä kerran, uusi pupu! Nähdään Pupujaisissa!
“Kauppatieteiden maisteri on siitä loistava tutkinto, ettet valmistu suoraan mihinkään ammattiin! Vaihtoehtoja tulevaisuuteen on siis tuhansia.”
Jaahas. No mistä hitosta sitten pitäisi tietää, että mitä tässä oikein haluaa elämällään tehdä?
Olen pelkästään vuoden sisään keksinyt itselleni noin sata mahdollista tulevaisuuden työpaikkaa ja ammattia. Puoli vuotta sitten olisin varmaankin halunnut julkiselle sektorille esihenkilöksi vaikkapa sotealalle, kolme kuukautta sitten tekemään markkinointia voittoa tavoittelemattomaan organisaatioon, kuukausi sitten tekemään rekrytointeja. Älä edes kysy mitä nyt haluan, koska en tosiaankaan tiedä.
Koen myös valtavaa painetta siitä, että pitäisikö tässä nyt hakea opiskelemaan myös toista tutkintoa. Yhä useampi kauppislainen päätyy tähän vaihtoehtoon, koska mahdollisesti emme luota siihen, että tutkintomme riittäisi työelämässä. Luvut kuitenkin kertovat toista, sillä kauppatieteilijät imaistaan usein työelämään jo ennen valmistumista. Ja jos tässä nyt pitäisi toinen tutkinto tehdä, niin minkä valitsisin, kun niin moni asia kiinnostaa? Vaihdoin sivuainettanikin kolme kertaa, kun en osannut päättää. Valitsin ensin järkevän, niin sanotusti kauppislaiselle sopivan sivuaineen, mutta kyllästyin. Vaihdoin toiseen samankaltaiseen, eikä sekään innostanut. Nyt opiskelen sivuaineenani sellaista, joka on aika kaukana kauppiksen opintotarjonnasta, mutta hyvä niin – menin sen mukaan, mikä eniten tuntui omalta.
Kuulostaako tutulta? Tiedän, etten ole yksin ajatusteni kanssa ja tämän pohjalta olemme alkuvuoden rakentaneet yhteistyössä kauppakorkeakoulun kanssa TSE-Mentor- mentorointiohjelmaa. Olemme koonneet poolin mentoreita, jotka edustavat hyvin eri elämänvaiheita ja urapolkuja, joten jokaiselle löytyy varmasti sellainen henkilö, joka pystyisi auttamaan juuri sinua tulevaisuutesi rakentamisessa. Mentorista voit saada keskustelukumppanin tulevaisuuden valintojen pohtimiseen. Mentori voi tarjota konkretiaa ajatuksille ja kertoa omista kokemuksistaan, ohjata sinua haaveittesi toteuttamisessa ja tuoda perspektiiviä ja varmuutta omiin valintoihisi.
Ohjelma lanseerataan tiistaina 22.3. klo 16 Mercalla, jossa ohjelmassa on muun muassa paneeli, jossa omien alojensa ammattilaiset tulevat keskustelemaan jaksamisesta, koulumenestyksestä ja työelämästä. Joskus tekee ihan hyvää kuulla alumnien suusta, että mitkään nyt tekemämme valinnat eivät ole lopullisia, ja urapolkuaan voi muuttaa oikeastaan milloin tahansa. Ei siis haittaa, vaikka vaihtaisitkin sivuainettasi kolme kertaa, jos se tuntuu itsellesi tarpeelliselta.
Mikä siis minusta tulee isona? Who the hell knows, mutta onneksi nyt ei tarvitsekaan tietää.
Haku Turun KY:n Edunvalvontajaostoon vuodelle 2022 on auki 17.11.-1.12.2021.
Haluatko eturivin paikan, kun neuvotellaan opiskelijoiden eduista niin hyvinvoinnin kuin koulutuksenkin saralla? Haluatko ajaa opiskelijaympäristöön liittyviä asioita kampanjoiden ja projektien parissa? Onko sinulla ideoita ja intoa Terve Mieli -hankkeen kehittämiseksi? Entäpä haluaisitko ainakin viettää järjestötoiminnan parissa opiskeluajan hauskimman ja antoisimman vuoden?
Turun KY:n Edunvalvontajaosto tekee hartiavoimin töitä mielenterveyden sekä edunvalvonnan saralla. Terve Mieli -hanke, erilaiset tapahtumat ja kampanjat sekä jatkuva työ vaikuttavissa elimissä kuuluvat Edunvalvontajaoston joskus hieman näkymättömään, mutta sitäkin merkittävämpään työnkuvaan.
Jaoston jäsenenä pääset istumaan erilaisissa vaikuttavissa pesteissä, joihin kuuluu esimerkiksi koulutuksen kehittämistoimikunta sekä erilaiset ohjausryhmät. Kokouksissa pääset opettelemaan käytännön taitoja työelämää varten ja keskustelemaan kauppakorkeakoulun henkilökunnan kanssa. Edunvalvontajaostossa pääset myös järjestämään erilaisia tapahtumia ja kampanjoita laidasta laitaan, oli kyseessä sitten asiapitoinen vaalipaneeli tai rennompi Syysmöksä.
Tavoitteena vuodelle 2022 on kehittää EVAn roolia edunvalvonnan koordinoijana ja ohjaajana yhä eteenpäin sekä jatkaa Terve Mieli -hankkeen kehittämistä. Hakemalla Edunvalvontajaostoon saat vastuuta ja mahdollisuuden näyttää kyntesi vaikuttajana. Jaostossa toimiessasi tutustut myös koko Turun KY:n organisaatioon ja pääset tutustumaan sekä työskentelemään uusien ihmisten kanssa!
EVA hakee nyt uusia tekijöitä näihin pesteihin:
Varapuheenjohtaja
Rahastonhoitaja
Sihteeri
Tiedottaja
Art Director
Yrityssuhdevastaava
Yrityssuhdevastaava toimii myös osana Turun KY:n Corporate Relations -tiimiä
Vuonna 2022 Edunvalvontajaoston puheenjohtajana toimii Turun KY:n sosiaalipoliittinen vastaava Pihla Koski. Jaostossa istuu myös Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava Ella Rantala.
Aikaisempaa kokemusta edunvalvonnasta ei tarvitse olla, mutta tuntemus Turun KY:n, Turun yliopiston ylioppilaskunnan, Turun kauppakorkeakoulun sekä Turun yliopiston toiminnasta katsotaan eduksi. Eduksi katsotaan myös näkemys Terve Mieli -hankkeen ja Edunvalvontajaoston toiminnan kehittämisestä. Haku on avoin kaikille Turun KY:n jäsenille vuosikurssista riippumatta – oma innostus päästä vaikuttamaan edunvalvontaan ja opiskeluympäristöön on tärkeintä.
Hakeminen pesteihin tapahtuu lähettämällä vapaamuotoinen hakemus Turun KY:n sosiaalipoliittiselle vastaavalle osoitteeseen sopo@tuky.fi.
Hakijat kutsutaan haastatteluun hakemusten perusteella. Haastattelijoina toimivat sosiaalipoliittinen vastaava Matilda Hyytiäinen ja vuoden 2022 sosiaalipoliittinen vastaava Pihla Koski. Haastattelut suoritetaan hakuajan päätyttyä 2.-3.12.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan mahdollinen aikaisempi järjestö- ja/tai edunvalvontakokemus sekä hakemaasi pestiin liittyvät erityistaidot (esim. kuvankäsittely, valokuvaus, some). Kerro, minkä takia haet Edunvalvontajaostoon, kuvaile itseäsi muutamalla sanalla ja liitä mukaan kuvasi. Voit halutessasi esittää nämä asiat myös lyhyen videotervehdyksen muodossa. Kerro myös, mistä pestistä olet ensi- ja toissijaisesti kiinnostunut.
Haastatteluiden tarkoitus on toimia vapaamuotoisina juttutuokioina sekä hakijalle mahdollisuutena tuoda omia vahvuuksiaan esille, eikä niihin tarvitse etukäteen valmistautua. Haastatteluun voi osallistua joko paikan päällä Parkin yläkerrassa tai etänä Zoomin välityksellä.
Haku päättyy keskiviikkona 1.12. klo 23:59. Lisätietoa EVAn toiminnasta ja hallitushausta voi kysyä osoitteesta sopo@tuky.fi, nykäisemällä hihasta tai laittamalla viestiä vaikka EVAn Instagramissa, josta löytyy myös kaikkien pestien esittelyt!
FOMO (Fear Of Missing Out) on tila, jossa ihminen pelkää jäävänsä paitsi jostain. FOMO:a voi aiheutua esimerkiksi tilanteessa, jossa tapahtuman liput myydään hetkessä loppuun, eikä itse kerkeä lippua saamaan. Kyseessä saattaa olla juuri se tapahtuma, jota on väitetty vähintään vuosisadan bileiksi. FOMO voi myös syntyä tilanteessa, jossa henkilö haluaisi bileisiin, sitseille tai vaikka vain lounasseuraa, mutta omaa kaveriporukkaa ei ole löytynyt, eikä ole ketään ketä pyytää mukaan.
FOMO:n oireisiin lukeutuvat ulkopuolisuuden tunne, alakuloisuus ja tunne siitä, että kaikilla muilla on aina hauskempaa. On myös tutkittu, että FOMO voi aktivoida aivoista samoja kipualueita, jotka aktivoituvat, kun ihminen tuntee fyysistä kipua. Pelko FOMO:sta voi myös johtaa siihen, että henkilö lähteekin tapahtumaan tai hengailemaan kavereiden kanssa, vaikka tarkoitus olisi ollut vain levätä. FOMO voi johtaa pahimmissa tapauksissa uupumiseen asti. Jos FOMO johtuu siitä, että kaverit eivät ole pyytäneet mukaan tapahtumaan tai omaa kaveriporukkaa ei ole vielä löytynyt, voi oireina olla myös toivottomuutta tai riittämättömyyden tunne.
FOMO saa monesti miettimään, että viettääkö nyt nuoruuttaan ihan väärin, kun muut näyttävät pitävän somen mukaan hauskaa, ja itse vain kyyhöttää kotona. Miten kaikki muut ovatkin löytäneet sen täydellisen kaveriporukan, jossa on aina hauskaa? Miten muilla on aina aikaa ja jaksamista käydä kaikissa tapahtumissa?
Parhaana hoitokeinona FOMO:a vastaan toimii armollisuus itseään kohti. Myös hauskat asiat saattavat kuormittaa ja nakertaa jaksamista. Jokainen tarvitsee joskus oikeasti vapaata. Sellaisia päiviä, joille ei suunnittele yhtään mitään, ei edes lounasta kaverin kanssa tai kuntosalilla käymistä. Joskus on yksinkertaisesti vain oltava.
Kun pääsemme vähitellen irti koronarajoituksista, voi tuntua siltä, että menetetty aika on nyt elettävä heti takaisin. Tapahtumakalenteri on ollut täynnä koko syksyn, eikä meno tule ihan heti hidastumaan. On siis osattava itse hidastaa tarpeen tullen. Tapahtumat eivät ole heti loppumassa kesken, vaikka niitä muutaman jättäisikin välistä.
Voimme myös auttaa toisiamme FOMO:n ennaltaehkäisyssä. Voimme kunnioittaa muiden asettamia rajoja. Esimerkiksi sitä, että kaverisi ei jonain iltana halua lähteäkään bileisiin, vaan jäädä kotiin ja mennä vaikkapa aikaisin nukkumaan. Jos taas huomaat, että joku tuttusi ei oikein käy tapahtumissa, niin kysy tätä rohkeasti mukaan. Voi olla, että hän ei ole vielä vaan löytänyt omaa kaveriporukkaansa, jonka kanssa mennä tapahtumiin. Voi tuntua vaikealta lähteä yksin tapahtumaan, ja Terve Mielen sivun alta löydätkin tukiopiskelijat, joita voit myös kysyä mukaan tapahtumiin, lounaalle tai miksei vaikka seuraksi Parkin lenkille!
FOMO on välillä väistämätöntä, mutta tapahtumia tulee aina lisää. Välillä paras asia voikin olla oppia nauttimaan JOMO:sta (Joy Of Missing Out).
Välillä ystävyys voi tuntua ikävältä. Kaverille voi joutua sanomaan, että tänään en jaksa kuunnella. Tai ehkä olet huomannut, että kaverin alkoholinkäyttö on yhtäkkiä lähtenyt käsistä, etkä tiedä miten asian ottaa esille. Yksi kaverisi valittelee yksinäisyyttään, ja podet pahaa oloa siitä, että et ehdi häntä näkemään. Ystävyys on siis välillä kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista, mutta hyvä uutinen on se, että kurjatkin ajat kuuluvat ystävyyteen yhtä lailla kuin hyvätkin ajat.
Vaikeat tilanteet ystävien kanssa voi olla helpompi sivuuttaa, esimerkiksi riidan unohtaminen tuntuu helpolta, sen käsittely ei niinkään. Voi myös tuntua helpommalta vain suostua näkemään kaveria, vaikka omat voimavarat olisivatkin lopussa, kuin ilmoittaa ystävälle joutuvansa perumaan. Kyseisten haastavien tilanteiden käsitteleminen onkin taitolaji. On osattava laittaa itsensä epämukavaan tilanteeseen ja oltava jämäkkä.
Pureudun nyt sanaan jämäkkyys, sillä sanavalinnalleni on tarkka syy. Jämäkkyys ei ole aggressiivista totuuden kertomista tai läksyttämistä, vaan yhdistelmä rehellisyyttä sekä kykyä arvostaa niin omaa kuin ystävänkin tilannetta. Pelkkä kovien faktojen iskeminen pöytään ei aina tuota haluttua tulosta, vaikka tarkoitusperä olisikin hyvä. Sinua voi ehkä ärsyttää, että kaverisi on selvästi uupunut, mutta ei suostu ottamaan apua vastaan. Päätät siis kertoa kaverillesi totuuden siitä, kuinka hän pilaa oman elämänsä, jos ei hae apua. Lopputuloksen tälle keskustelulle voinee arvata. Kaverisi ei valinnut olla vaikeassa tilanteessa, ja jo sen faktan huomioonottaminen voi huomattavasti helpottaa keskustelua.
Jämäkkyys ja epämukavuus voivat myös joskus liittyä omaan jaksamiseen ystävyyssuhteissa. Tunnet piston sydämessäsi, kun et jaksa enää luentojen jälkeen nähdä kaveria, olenko nyt huono ystävä? Et, olet vain väsynyt. Voi tuntua pahalta perua suunnitelmia, mutta loppujen lopuksi on mukavampaa tavata kavereita, kun on energiaa vaihtaa kuulumisia ja energiaa keskittyä olemaan läsnä. Muista myös vastavuoroisesti ymmärtää kaveriasi, joka ei jaksa aina kuunnella. Ystävyyden ei ole tarkoitus kuluttaa enempää voimavaroja kuin itsellä on tarjota.
Ystävyys on äärettömän laaja käsite ja siitä voisi kirjoittaa artikkelin toisensa jälkeen. Välillä ystävyys antaa ja välillä se ottaa, ilman ystäviä olisi kuitenkin vaikeaa pärjätä. Lopuksi vielä muutama kannustuksen sana pupuille, ja muillekin, jotka kärsivät etäopiskelun yksinäisyydestä. Ennen kun edes huomaamme, Merca taas täyttyy ihmisistä ja tapahtumia on viikossa niin monta, ettei edes yhden käden sormilla voi laskea. Aina ei tarvitse jaksaa, mutta roikutaan edes mukana siihen asti, että korona on vain enää kaukainen muisto. Tsemppiä kaikille kevääseen!
Huomasithan myös, että EVAn Tosiystävä-kampanja jatkuu vielä 11.2. asti, joten muista käydä tästä linkistä nimeämässä Tosiystäväsi!
