mennessä admin | helmi 17, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Aikaisemmin tällä viikolla Turun KY uutisoi Suomen hallituksen suunnitelmista lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja sitä seuranneesta ekonomiliiton lausunnosta. Hallitus esittää 3000 aloituspaikan lisäämistä seuraavan 5-6 vuoden aikana, ja nämä lisäykset koskisivat todennäköisesti myös kauppatieteellistä alaa. Ekonomiliitto ja Akava lausuivat välittömästi suunnitelmia vastaan korostaen lausunnoissaan muun muassa työllistymisnäkökulmaa ja työelämärelevanssia sekä osaamistason mahdollista putoamista. Myös Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund on kysyttäessä kertonut, että hänellä on samoja huolenaiheita, kuin SEFEllä ja Akavalla.
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja lausui aiheesta korostaen resurssien riittävyyttä suhteessa opetuksen laatuun. Opetusministeri Kiuru vastasi tällä viikolla eduskunnan kyselytunnilla esitettyihin kysymyksiin ja vakuutti, että lisäpaikat kohdistettaisiin aloille, joilla on kysyntää työvoimasta. Tällaiseksi nostettiin esimerkiksi sosiaaliala ja opettajankoulutus. Kuten Ekonomiliitton tuoreimmassa uutisessa huomautetaankin, ongelma on tällä hetkellä siinä, ettei tarkkaa esitystä mahdollisista lisäpaikoista ja niiden kohdistamisesta ole vielä esitetty ministerin toimesta. Nyt peräänkuulutetaankin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Meillä Turun KY:llä asia on nostattanut paljon keskustelua ja huolta niin resurssien riittävyyden kuin opetuksen laadunkin kannalta. Haluaisimmekin nyt korostaa meille tärkeimpiä asioita ja herättää keskustelua mahdollisesta muutoksesta, sillä sen merkitys voi toteutuessaan olla erittäin suuri koulumme, koulutuksemme ja työllistymisemme kannalta.
Viime aikoina on paljon puhuttu yliopistojen kansallisesta rahoitusmallista ja sen vaikutuksista yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitukseen. Uudet mittarit ovat asettaneet yliopistot haasteen eteen, kun keskiöön on noussut esimerkiksi suoritetut opintopisteet, valmistuneiden lukumäärä ja laadulliset mittarit. Useille yliopistoille tämä onkin tarkoittanut valtiontuen pienenemistä ja siten luonut paineita toiminnan tehostamiseen. Mikäli aloituspaikkojen määrää päätettäisiin kasvattaa, on selvää, että sen myötä myös rahoitusta olisi lisättävä, jotta opetuksen laatu pystyttäisiin säilyttämään samalla tasolla. Meillä Turun kauppakorkeakoulussa uhkakuvia saattaisivat pahimmassa tapauksesssa olla esimerkiksi kasvavat ryhmäkoot, kovempi kilpailu harjoitusryhmistä ja tilojen ahtaus.
Koko Suomen kannalta olennaista on myös koulutuksemme kilpailukyvyn säilyttäminen. Kauppatieteellinen ala on kansainvälisestikin erittäin kilpailtu ala, joten on ehdottoman tärkeää säilyttää suomalaisten kauppakorkeakoulujen kompetenssi maailmanlaajuisesti. Aloituspaikkojen lisäämisen aiheuttama resurssien suhteellinen väheneminen olisi välitön isku suomalaisen koulutuksen kansainvälistä kipailukykyä vastaan. Lisäksi hakijamäärien suuruus tai tutkinnon halpa hinta yhteiskunnalle eivät ole oikeita perusteita sisäänoton kasvattamiselle, etenkään kun työmarkkinoilla ei ole odotettavissa nopeasti kasvavaa tarvetta ekonomiosaamiselle.
Mielenkiintoinen vaihe on kuitenkin vielä edessä. Kun lausunnot alkavat konkretisoitua, tilannetta ei tarvitse enää tulkita pelkkien ympäripyöreiden puheiden perusteella. Vilkas ajatustenvaihto tuleekin varmasti jatkumaan kevään edetessä ja suunnitelmien tarkentuessa. Turun KY tulee seuraamaan kehittyvää tilannetta tiiviisti sekä keskusteluiden kautta tuomaan oman kantansa esille.
Ann-Sofie Leimu ja Sofi Laiho
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava
mennessä admin | helmi 16, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Ennen kuin pääsen blogini varsinaiseen aiheeseen, on sanottava, että eilinen excursio Kyykän MM-kisoihin Tampereelle oli eräs tähänastisen opiskeluaikani parhaimmista reissuista. Vähän kuin ulkomailla oltaisiin oltu, toisin sanoen Hervannassa. Tutustuimme teekkareihin, jotka mm. ystävällisesti opettivat ensimmäisessä ottelussamme minulle ja hallituksen varapuheenjohtajalle miten koko lajia pelataan. Harjoitteluhan on tunnetusti lahjattomia varten ja lisäksi Turun KY:n jalojen kyykkäperinteiden vastaista. Päivän kohokohtana voitimme perinteisen TuKY – Boomi ystävyysottelun. Ehdimmepä käydä liikuntavastaavan vanhempien luona vätköilläkin ja päivän päätimme saapumalla boomareiden tiloihin Sorin klubille juhlimaan, saunomaan ja aiheuttamaan hämmennystä. Toivottavasti ensi vuonna mennään isommin ja äänekkäämmin paikalle, itse ainakin lähden satavarmasti. Suurkiitos KY-Sport!
KY-Sportin pojat MM-Kyykässä
Sitten varsinaiseen aiheeseen. Nykyään tuntuu, että printtimedioiden kuolemista toitetaan joka puolella. Kuitenkin uskallan väittää ja väitänkin, että niin oma KYlisteemme, Turun KY:n lehti, kuin Turun ylioppilaslehti Tylkkärikin elävät tietynlaista kukoistuskautta.
Allekirjoittanut toimii tämän vuoden Tylkkärin johtokunnassa, joka käyttää yleistä toimivaltaa lehden suhteen sekä valvoo sen taloutta, painoa sekä jakelua. Tylkkäri koki suuren uudistuksen, suorastaan muodonmuutoksen viime kuussa. Lehti ilmestyy nyt harvemmin kuin ennen, 9 kertaa vuodessa, ja sen kokoa, taittoa ja sisältöä muutettiin aikakauslehtimäisemmäksi.
Palaute uudistuksesta on ollut yksinomaan positiivista, ja seuraava iso projekti ovatkin uudet nettisivut, jotka on tarkoitus julkaista kevään aikana. Lehdessä on tehty viisas päätös siirtää ajankohtaisten asioiden uutisointia verkkoon, sillä nykyajan hektisessä maailmassa ne olisivat painetussa lehdessä todennäköisesti jo vanhentuneita ilmestyessään.
Turun ylioppilaslehti 1/14
Tylkkäriä ei olisi olemassa ilman sen avustajia, jotka kirjoittavat ja kuvaavat, ja mukaan mahtuu aina lisää! Toivoisin, että Tylkkäri tulisi paremmin tunnetuksi meillä kauppakorkealla, ja asiaa auttaisi varmasti, jos tekijöinä olisi nykyistä enemmän kauppatieteilijöitä. Jos Tylkkärin tekeminen kiinnostaa, lisätietoja saat täältä. Tylkkärin tammikuun numeron näköisversioon pääset tästä.
Oma suhteeni KYlisteeseen alkoi jo oman pupuvuoteni loppusyksyllä, eli reilut puolitoista vuotta sitten, kun menin avoimeen toimituskokoukseen tuntematta ainuttakaan toimituksen jäsentä. Into ja halu päästä mukaan olivat kuitenkin kovat, eikä muuta tarvitakaan. Olennaiset tiedot ja taidot ovat karttuneet matkan varrella, oli sitten kyse kirjoittamisesta, valokuvaamisesta, taitosta InDesignilla, tai meemien keksimisestä. Vuoden 2012 viimeiseen lehteen tein jo yhdessä silloisen päätoimittajan Pia Rawlinsin kanssa jutun Kakolan vankilasta.
KYliste 1/14
Viime kevään aikana sain lempinimen ”päätoimittajan orja”, koska taittoviikonloppuisin olin se, ketä yleensä jaksoi toimituksesta pisimpään Pian rinnalla taittaa huonojen juttujen ja smurffimusiikin voimalla lehteä aamuyöhön, jotta se saataisiin ajoissa painoon. Nykyään halukkaat toimituksen jäsenet pääsevät taittamaan omat juttunsa, mikä vähentää päätoimittajan suurta taittourakkaa. (Ei sillä, että lopullisen taiton levottomuus olisi mihinkään hävinnyt.) Itse en valitettavasti lehden tekoon juurikaan ehdi osallistua tänä vuonna hallitus- ja opiskelukiireiden vuoksi, mutta varmasti tulevaisuudessa taas.
Pia kehitti vuonna 2012 lehden upean nykyisen graafisen ilmeen, ja tällä hetkellä KYliste kuuluukin mielestäni Suomen hienoimpien opiskelijajärjestöjen lehtien joukkoon, ja vieläpä täysin vapaaehtoisvoimin toteutettuna. Kannattaa olla ylpeä. Mikäli KYlisteen teko kiinnostaa, ota yhteyttä päätoimittajaan Sara Lehtiseen kyliste@tuky.fi ja/tai saavu paikalle avoimeen toimituskokoukseen 11.3. klo 16 Ls 09:ksään.
Tänä vuonna on myös KYlisteen juhlavuosi, nimittäin ensimmäinen numero ilmestyi 24. huhtikuuta 1974, 40 vuotta sitten! Syksyllä saattaa olla luvassa jotakin erikoisempaa juhlan kunniaksi…
KYlisteen uuden numeron näköislehteen pääset tästä ja selaamaan kaikkia KYlisteitä viime vuosilta tästä.
Tsemppiä kaikille tentteihin!
Riku Hietarinta,
Turun KY:n viestintävastaava ’14
mennessä admin | tammi 20, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Kurssipalautelomake on varmasti jokaiselle meistä enemmän kuin tuttu paperi. Lähes aina se täytetään ja palautetaan tenttitilaisuudessa, mutta onko se paras mahdollinen paikka ja aika palautteelle? Tenttitilanteessa opiskelija antaa palautteen euforisessa tai maanisdepressiivisessä tilanteessa, riippuen omasta onnistumisestaan tentissä. Onko se silloin totuudenmukaisinta? Kaiken lisäksi tentin jälkeen opiskelija on usein enemmän tai vähemmän puhki, jolloin laatu kärsii, kun keskittymiskyky ei enää tahdo riittää.
MERCAtalksissa on avattu keskustelua palautteenannon ongelmista ja koulun käytävillä olen myös usein törmännyt aiheeseen. Usein ihmetellään mitä palautelomakkeille tehdään ja luetaanko niitä, kun ne on jätetty. Palautteenantaminen pitäisi tehdä näkyvämmäksi ja avoimemmaksi sekä mahdollisimman helpoksi. Voisiko sen tehdä esimerkiksi sähköisesti? Eräs hyvä keino, joka on jo osalla käytössä, on palautteenkeruu kurssin puolivälissä. Tulokset käsitellään ja niihin reagoidaan välittömästi, jolloin muutoksia voidaan tehdä vielä loppukurssin ajaksi. Lisäksi ainakin Yhdysvalloissa on jo käytössä erilaisia vaihtoehtoisia järjestelmiä. Entä jos näistä kerättäisiin meille sopivimmat ratkaisut ja kehitettäsiin juuri meidän tarpeisiin sopiva kokonaisuus?
Palautteen tulisi olla vastavuoroista: myös luennoitsijat voisivat antaa palautetta opiskelijoille. Ehkä tärkein ominaisuus olisi ns. ”palautteen palaute”: kun palautetta annetaan, siihen reagoitaisiin ja vastattaisiin – mitä nopeammin ja avoimemmin sen parempi. Entä jos kehitettäisiin jonkinlainen järjestelmä, jossa hyvästä palautteesta luennoitsija tai laitos voitaisiin palkita sopivalla tavalla? Tämä toimisi porkkanana kurssien kehittämiseen ja sitä kautta paremmiksi kursseiksi. Viimeisimpänä on hyvä muistuttaa palautteen laadusta. Hyvä palaute on aina perustelua ja asiallisesti ilmaistua, jolloin sitä voidaan helpoiten työstää ja saadaan aikaan parempia tuloksia!
Tällä hetkellä palautteenantokanavia on varsin vähän, niistä ei juuri ole viestitty ja avoimuudessa olisi kehittämisen varaa. Palautelomakkeen lisäksi on olemassa myös Turun KY:n oma palautejärjestelmä, jossa jätetty palaute ohjautuu suoraan ainejärjestön koulutuspoliittiselle vastaavalle, joka pystyy niitä hyötykäyttämään käydessään tapaamassa laitoksien henkilökuntaa. Turun KY:n hallituksen agendassa onkin tänä vuonna mm. erilaisten palautteenantoratkaisujen pohtiminen ja niistä keskusteleminen yhdessä kauppakorkeakoulun kanssa.
Ann-Sofie Leimu
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | tammi 12, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi vaihtui reilu viikko sitten ja Turun KY:n uuden hallituksen toimikausi alkoi virallisesti. Uskaltaisin väittää, että jokaisen uuden hallituksen jäsenen olo on nyt ensimmäisen viikon jälkeen väsynyt, mutta erittäin onnellinen. Moni meistä on tehnyt 16-tuntisia päiviä, kun on vielä paljon opeteltavaa niin oman sektorin asioiden kuin henkilökohtaisen ajankäytön suhteen. Onneksi olemmekin täällä oppimassa.
Olemme jo viikon aikana ehtineet mm. viettää yhteistyöiltaa Merkantila Klubbenin uuden hallituksen kanssa, kouluttaa ja suunnitella toiminnansuunnittelupäivän merkeissä sekä pitää ensimmäisen virallisen kokouksemme, joka kaikkien yllätykseksi saatiin nuijituksi läpi reilussa kahdessa tunnissa.
Samalla ennen ja jälkeen kokoustamme näpsimme viralliset valokuvat itsestämme edustuksellisia tarkoitusperiä varten. Ja kun sain hallituksen viralliselta paparazzilta Lauralta osan kuvista tänään, pysähdyin hetkeksi katsomaan allaolevaa kuvaa, kun tajusin, kuinka tärkeiksi nämä ihmiset ovat minulle tulleet jo hyvin lyhyessä ajassa.
Turun KY:n hallitus 2014
Kun katson tätä porukkaa, tunnen suunnatonta odotusta ja innostusta tulevaa vuotta kohtaan. En vaihtaisi ketään pois mistään hinnasta. Jo nyt viime vuoden lopun perehdytyksien ja koulutuksien sekä tämän vuoden ensimmäisen viikon aikana meistä on ehtinyt muodostua tiivis porukka, kuin toinen perhe, jonka kanssa jakaa niin omat ilot kuin surutkin, onnistumiset ja pettymiset.
Ja meidän tehtävämme tänä vuonna on tehdä teidän, jäsenistön, opiskeluajasta parasta mahdollista. Siinäpä tavoitetta kerrakseen, mutta en epäile hetkeäkään ettemmekö pystyisi siihen.
Lopuksi erään kuuluisan mäkikotkan sanoja lainatakseni: Elämä on ihmisen parasta aikaa. Ja kaiken kuulemani perusteella hallitusvuosi opiskeluajan. Bring it on!
P.S. Älä epäröi tulla nykäisemään meitä hihasta, jos on mitä tahansa asiaa.
Riku Hietarinta
Turun KY:n viestintävastaava 2014
mennessä admin | marras 17, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Monet ystäväni kutsuvat minua ”aktivistiksi”. Ei siksi, että olisin vahvasti poliittinen tai muuten aatteellinen, mutta siksi, että olen aktiivinen Turun KY:n toiminnassa. Aktiivista tulee helposti aktivisti. Myös ”NESUilija” on yleinen nimitys, vaikka olen käynyt heidän sitseillään viimeksi vuonna 2010.
Ainakin henkilökohtaisesti, aktiivisuuden taustalla on jotain paljon muutakin. Vuodesta toiseen tätä jaksaa tehdä, olla osallisena ja järjestää. Jonkun se on kuitenkin tehtävä. Itse en koe aktiivisuuttani velvollisuutena, mutta olen sitä mieltä, että se on hyvä tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on vuosien varrella antanut minulle hyvin paljon, kokemukset ja ystävät kaikkein päällimmäisinä. Toki erilaiset tehtävät ja pestit näyttävät myös hyvältä CV:ssä, mutta ei tätä palkatonta puurtamista sen takia tehdä.
Näin neljännellä vuosikurssilla sitä tuntee itsensä jopa vanhaksi, kun katsoo yleisesti aktiivitoimijoitamme. Toisella vuosikurssilla olevat ystäväni jopa kutsuvat minua ”grumpy old man:iksi”. Jaosto- ja toimijaryhmähallituksissa on perinteisesti ollut enimmäkseen 1.-3. vuosikurssilaisia. Moni vanhempi ajattelee, ettei sitä jaksa Vergi-boolilla läträtä enää vuotta kahta kauempaa. Usein unohtuu se fakta, että saa tästä irti paljon muutakin. Oikeastaan irti saa niin paljon kuin ikinä jaksaa ottaa, toisin sanoen tehdä. Joka hetki oppii jotain uutta.
Jossain vaiheessa on kuitenkin myös aika päästä irti, lopettaa ja jatkaa muita juttuja. Opiskelujen ollessa loppuvaiheessa, sitä alkaa miettimään, että mihin soppaan sitä lusikkansa seuraavaksi laittaa. Nyt on se aika, kun sekä TuKY että jaostot ja toimijaryhmät vaihtavat hallitustaan. Turun KY:n syyskokous järjestetään Montussa tiistaina 19.11., jolloin jäsenistö valitsee yhdistykselle uuden hallituksen. Kehotan kaikkia vähänkään asiaa harkitsevia, niin pupuja kuin vanhempiakin opiskelijoita, ehdottomasti hakemaan joko yhdistyksen, tai jonkun jaoston tai toimijaryhmämme hallituksiin. Näissä pesteissä saa sekä osallistua että järjestää. Henkilökohtaisesti en tiedä miten tylsää elämää olisin Turussa viettänyt, ellen olisi ollut alusta asti mukana toiminnassa. Kuluva vuosi Turun KY:n hallituksessa on ollut ehdottomasti elämäni parhaita.
Joonas Hokka
Turun KY:n viestintävastaava 2013
