mennessä admin | syys 5, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Eräs opiskelijavaikuttamisen kohokohta koettiin taas perjantaina 3.9., kun arjen puhkaisivat Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlallisuudet. Mukaan minglaamaan oli kutsuttu myös muutama kourallinen opiskelijoiden edustajia. Juhlien käytännön järjestelyissä oli opiskelijoilla myös erittäin suuri rooli; illan ohjelmasta, juomatarjoiluista ja Montun järjestelyistä alkaen. Tilaisuus oli loistava verkostoitumista ajatellen, olihan paikalla Turun kermaa ja liike-elämän pamppuja sankoin joukoin.
Päiväjuhlan vastaanotossa TuKY esitti kauppakorkealle tervehdyksensä ja ojensi johtajistolle lahjansa. Tiukkaan kolmen minuutin aikarajaan johtajisto ehti kättelyjen lisäksi vakuuttaa jälleen opiskelijoiden olevan luonnollisesti kauppakorkeakoulun tärkeimpiä sidosryhmiä ja luvata sijoittavansa TuKY:n lahjan näkyvälle paikalle seinälleen. Kyseinen lahja oli nimittäin kehystetty koonti joistakin yhdistymiseen, ja etenkin opiskelijatietojärjestelmiin liittyvien asiakirjojen otteista, muun muassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymissopimuksesta. Lahjaan sisältyi lupaus siitä, että me opiskelijoina teemme kaikkemme yhdistymissopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Haluamme nimittäin nähdä, että sopimuksen mukainen kehitys toteutuu ja tulevaisuudessa voidaan saavuttaa yhdistymisessä tavoiteltuja hyötyjä kauppakorkeakoulun säilyttäessä oman identiteettinsä laaja-alaisena kauppatieteellisenä yksikkönä.
Näin ollen tuli jälleen huomattua, että leijonanosa vaikuttamisesta, valmistelusta ja tiedon hankkimisesta tapahtuu kokoushuoneiden ulkopuolella epävirallisemmissa yhteyksissä, oli kyse sitten mahdollisen vuosijuhlapuhujan hankkimisesta tai henkilöstön mielipiteiden kyselemistä opiskelijatietojärjestelmien kehityksestä. Monia puhuttavasta sähköpostien tulevaisuudesta ja Oodi/Opsu –kehityksestä voisi lisäksi mainita, että selvitystyö on tietysti virallisemmillakin foorumeilla menossa, ja siitä pyritään tiedottamaan niin pian, kun jotain varmaa vain selviää. Joka tapauksessa opiskelijoiden kannoista (tietysti nimenomaisesti hyvin perustelluista sellaisista) ääntä pitäminen kannattaa aina. Lisäksi on avartavaa kerta toisensa jälkeen huomata, miten ”faktat”, joita itse pitää tietyssä tilanteessa itsestäänselvyyksinä, ovat keskustelukumppanille aivan vieras näkökulma, ja vice versa.
P.S. Päivällä juhlapuheissa arvostettu kauppakorkean yhteisön perheenomaisuus näkyi illan hämärryttyä myös Montun tanssilattialla: Sidney Samsonin Riverside sai niin nuoren, viattoman opiskelijan kuin kokeneemmankin henkilökunnan jäsenen villit muuvit ilmoille.
mennessä admin | elo 27, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Pupu-influenssa, latinankieliseltä nimeltään Delirium Tremensis Pupuensis, on syksyisin esiintyvä oireyhtymä. Vuosittain Turussa tavataan satoja tartuntoja ja tartuntojen määrä kohoaa erityiseti syksyisin. Tautia esiintyy paljon rehtorinpellonkadun ympäristössä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kuuluvat taudin korkeimpaan riskiryhmään.
Delirium Tremensis Pupuensiksiksellä on monia aiheuttajia. Yleisimmin tauti leviää juomien välityksellä. Juomista on vaikea havaita nautittaessa, että ne sisältävät taudin aiheuttajaa. Juomien maku ja tuoksu eivät välttämättä paljasta taudin aiheuttajaa, sillä aromi saattaa tuntua houkuttelevalta. Tutkijat ovat myös havainneet keventynyttä vaatetusta taudin tarttumisalueilla.
Taudin tyypillisimmät oireet ovat verestävät silmät, pahoinvointi ja väsymys. Taudin itämisvaiheessa tyypillistä on kohonnut äänenvoimakkuus ja vähentynyt vaatetus. Potilaskertomuksissa monet sairauden kokenet kertovat, että ovat aamulla pelänneet, että kuolevat, ja iltapäivällä pelänneet etteivät kuolekaan. Kroonisen Pupu-influenssan oireita ovat kohonnut opintolaina ja opintopisteiden vähentynyt määrä. Sairastuneen ympärillä olijat joutuvat usein kärsimään ulkoisvaikutuksista, joista pahimpia ovat hajuhaitat ja laskenut jutun taso.
Pupu-influenssaa aiheuttaa usein myös moraalista krapulaa ja häpeää, jolloin moni sairastunut hakee vertaistukea Merca-torilta tai sosiaalisten medioiden kautta. Tyypillisiä teemoja sairauskertomuksissa ovat: piti taas; mä lähdin yhdelle, mutta sitten; mä en enää ikinä. Tauti saatta alkaa itämään uudestaan jo ennen täydellistä paranemista.
Tautiin ei ole olemassa kliinisesti tutkittua lääkettä. On kuitenkin olemassa viitteitä, että taudin oireita voidaan lievittää jaffalla, levolla ja suolaisella ruualla. Yleinen harhakäsitys on, että tauti voidaan parantaa runsaalla nesteytyksellä. Nesteytyshoito aiheuttaa usein potilaalle arviointikyvyn menettämisen. Nesteytyshoito voi antaa potilaalle harhakuvia kohonneesta älykkyydestä, parantuneesta ulkonäöstä ja omasta sosiaalisesta kyvykkyydestä, joita ympärillä olijat eivät kuitenkaan havaitse. Nesteytys hoidon lopettamisen jälkeen tauti vain pahenee ja potilaalle saattaa esiintyä harhakuvien johdosta katumusta.
Tauti on erittäin herkkä leviämään. Usein kokonaiset tutorryhmät saavat kerallaan tartunnan. Nimestään huolimatta Pupu-influenssa tarttuu myös tutoreille ja vanhempien vuosikurssien opiskelijoille. Vanhempien vuosikurssien opiskelijat lähtevät usein tunnetuille tartunta-alueille tarjoamaan humanitääristä apua. Humanitääriseen avun antajat tarjoavat yleensä sairastuneille lämpöä ja läheisyyttä. Tyypillisimmin hoito pyritään antamaan tanssilattialla tai jossain hämärässä nurkassa. Tiettävästi jotkut humanitäärisen avun tarjoajat ovat valmiita jopa perustamaan väliaikaisia hoitopisteitä koteihinsa mahdollisen tartunnan saaneille. Valitettavasti hoito kuitenkin välillä epäonnistuu ja aamulla vain pahentaa Pupu-influenssan oireita. Todistettavasti moni hoitosuhde on pitkittynyt ja jatkunut sairastumisen jälkeenkin. Useiden lähteiden mukaan hoitosuhteita on pitkittynyt avioliiton asteelle.
Pupu-influenssa on tutkimusten mukaan tyypillinen sairaus opiskeluaikana ja yleensä se katoaa luonnostaan opintojen edetessä tai viimeistään valmistumisen myötä. On kuitenkin syytä huolestua jos itsellä tai ystävällä esiintyy pitkittynyt Pupu-influenssa, sillä se saattaa muuten kehittyä krooniseksi sairaudeksi.
