Liikeviestinnän opetus on olennainen osa kauppatieteilijän tutkintoa
Osana Suomen hallituksen koulutuksen sopeutussuunnitelmia, myös Turun yliopiston tulee sopeuttaa talouttaan. Rehtoristo on alusta asti sanonut, että sopeutusta ei tulla tekemään irtisanomisten kautta. Eikä sopeutusten myötä opetuksen tai tutkimuksen laatu saa vaarantua. Tämä tarkoittaa käytännössä hallinnon rakenteiden uudistamista ja uudelleenjärjestelyä.
Perjantaina 18.9. rehtoristo ja yliopiston hallitus esittelivät sopeutussuunnitelmansa Turun yliopiston toiminnan sopeuttamiseksi uuteen rahoitustilanteeseen. Suunnitelman kohdista kenties kriittisin kauppakorkeakoululaisten kannalta on selvitys kielten opetuksen keskittämisen mahdollisista hyödyistä. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, siirrettäisiinkö kielten opetusta pois kauppakorkeakoululta yliopiston kielikeskukseen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tätä vaihtoehtoa pohditaan. Näin on tehty ainakin yliopistojen yhdistymisen aikaan. Silloin selvitystyössä päädyttiin siihen, että kielten yksikkö on järkevää säilyttää kauppakorkeakoululla, jotta opiskelijoille voidaan taata laadukas ja työelämän kannalta välttämätön kielten opetus. Tällöin myös tehtiin asiasta kirjaus yliopistojen yhdistymissopimukseen, jonka mukaan kielten yksikön tulee säilyä kauppakorkeakoululla. Jostain syystä nyt yliopiston johto kokee, ettei tämä ole enää tarpeellista.
On vaikea ymmärtää minkälaisia hyötyjä mahdollinen keskittäminen toisi yliopistolle ja opiskelijoille. Kielten yksikkömme hallinnollisen henkilökunnan määrä on varsin minimaalinen, eikä näin siis aiheuta juurikaan kustannuksia. Mikäli rehtori aikoo pitää kiinni linjauksestaan, että opetuksen laatu ei kärsi, ei säästöjä voida saavuttaa opetushenkilökunnan vähentämisen kautta. Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi, että kauppakorkeakoulun opetusresurssit siirrettäisiin kauemmas opiskelijoista, ja sen olisi vaikeampi erikoistua antamaan kauppakorkeakoululaisille räätälöityä liikeviestinnän opetusta. Kauppatieteissä on poikkeuksellisen paljon kieltenopetusta niin kandidaatin kuin maisterinkin tutkinnossa, siksi olisi tärkeää, että kielten opetus ja opettajat olisivat esteettömästi läsnä kauppakorkeakoululla.
Kansallisesti mitattuna Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijat suorittavat eniten kielten opintoja kauppatieteellisellä alalla. Tämä koetaan niin opiskelijoiden ja valmistuneiden kuin henkilökunnankin keskuudessa kriittiseksi tekijäksi opiskelijoiden työllistymistä ajatellen. Kauppatieteet alana on todella kansainvälinen ja myös työelämä vaatii kansainvälisiä valmiuksia suomalaisilta valmistuneilta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että yksi niistä asioista, joka selvästi profiloi Turun kauppakorkeakoulua suomalaisella kauppatieteellisellä kentällä, säilyisi. Turun yliopistokin on toistuvasti vaatinut tiedekunnilta ja kauppakorkekaoululta profiloitumista omilla aloillaan, huomattava kielten opetus on nimenomaan juuri sitä.
On totta, että joissakin vähemmän opiskeltavien kielten ryhmissä, kuten ranskan ja saksan, C-tason ryhmissä on melko vähän opiskelijoita verrattuna niiden kapasiteettiin. Emme kuitenkaan ymmärrä miksi nämä kielet pitäisi siirtää pois kauppakorkeakoululta. Olisi varmasti paljon tehokkaampaa tarkastella uudestaan kurssien sisältöjä ja aktiivisemmin kehittää niitä kauppatieteiden lähtökohdista. Opiskelijat hyötyvät huomattavasti nimenomaan siitä, että heille on tarjolla myös haastavampia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan opiskelijoiden omaan alaan ja opettajat kykenevät erikoistumaan tiettyyn alaan, usean sijasta
Tehokkuuden lisäämiseksi kurssisisältöjä voidaan päivittää paremmin vastaamaan työelämän tarpeita ja tarpeen mukaan yhdistellä kursseja, jos niissä huomataan päällekkäisyyksiä. Yhteistyössä ainejärjestöjen ja laitoksen kanssa voidaan myös markkinoida peruskurssien jälkeisiä kielten kursseja aktiivisemmin opiskelijoille sekä tarkentaa kurssien osaamistavoitteita.
Kielten yksikön säilyttäminen kauppakorkeakoululla on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että kielten opetus on vahvasti kontaktiopetusta. Kauppakorkeakoulun kielten yksikössä on ollut todella välitön keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kielten opettajat saavatkin toistuvasti parasta palautetta opiskelijoilta hyvästä opetuksesta, koulutuksen kehittämisestä ja vuoropuhelusta opiskelijoiden kanssa. Kielten yksikön potentiaalinen siirtäminen asettaisi haasteita myös poikkitieteellisille kursseille (esim. KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung) kauppakorkeakoulussa. Kielten yksikkö järjestää kursseja yhteistyössä muiden laitosten kanssa, yhdistäen näin kielen ja kulttuurin opetusta liiketoimintaosaamiseen. Kurssien lisäksi kauppakorkeakoululla on suosittuja opintokokonaisuuksia joihin sisältyy huomattava määrä kielten yksikön tarjoamaa opetusta, esimerkiksi Kansainvälisen liikeviestinnän -opintokokonaisuus, joka yhdistää kielten, markkinoinnin sekä kansainvälisen liiketoiminnan kursseja.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ja me allekirjoittaneet hallinnon opiskelijaedustajat emme näe, että keskittämisellä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä. Todennäköisimpänä lopputuloksena olisi kauppakorkeakoululaisten kielten opetuksen ja sitä kautta osaamisen selvä heikentyminen. On kuitenkin totta, että kielten opetusta tulee kehittää koko yliopistolla ja myös kauppakorkeakoululla, mutta se tulee tehdä laatu edellä ja alakohtaiset erikoispiirteet huomioiden.
Hallinnon opiskelijaedustajat:
Ann-Sofie Leimu – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Olli Tehikari – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Henna Lunkka – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Jussi Heikkonen – Yliopistokollegio
Paula Peltomaa – Turun kauppakorkeakoulun hallopedkoordinaattori
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puolesta
puheenjohtaja Laura Vähäsaari
