Vuosijuhlaisäntien terveiset!

Blogikirjoitusten kirjoittaminen TuKYn sivuille on kunnon flashback omaan hallitusvuoteen. Kirjoitin vuonna 2023 kaksi blogia, molemmat auttamattoman myöhässä, aiheuttaen harmaita hiuksia viestintävastaavalle (sori vielä meidän nykyinen Kylli). Tää kerta ei ole poikkeus, joten odotettavissa on tuotosta aivoista, joissa päristelee sirkusapina kahden lautasen kanssa!

Tässä kirjoittelee Totte, TuKYsta eläköitymistä pelkäävä kuntalainen, joka on vihdoin tehnyt selväksi jokaiselle ystävälle, kaverille, tutulle ja Montun keittäjällekin, että jos vielä jatkan symbioosisuhdettani TuKYn kanssa, minua saa läpsästä kovaa naamaan, joko kämmenellä tai sitten sillä Montun seitifileellä. Oon saanut syksystä 2021 alkaen olla osana mitä upeimpia kollektiiveja, tapahtumia ja asioita, mutta siinä on jotain oikeata, että tää kaikki päättyy juhlavuoden vuosijuhliin. Toki ihmiset on ihmetellyt, miksei mua koskaan näkynyt Pikkulaskiaisen riveissä. Olishan se ollut luontainen jatkumo Ulkkis-vuosien jälkeen, mutta ÄLKÄÄ ANTAKO MULLE ENÄÄ TÄSSÄ VAIHEESSA AJATUKSIA!

Kiitos, jos kuuntelitte tähän asti kriiseilyäni, nyt siihen tärkeimpään – megalomaalisen mahtipontista vuosijuhlaviikon alkua kaikille!

Tätä viikkoa on odotettu, ja uskallan väittää, että eniten isäntäparin toimesta. Olisi ollut hauska ottaa jonkinlainen kellokortti-systeemi käyttöön mulle ja Samulle vuoden alussa: kuinka monta tuntia vujut on pyörinyt meidän arjessa mukana, joko suoran toiminnan tai ajatuksen tasolla? Etenkin viimeisen kuukauden aikana vujut on ollut helposti ensimmäinen ja viimeinen asia mielen päällä herätessä ja nukkumaan mennessä.

Molemmat on nähnyt mitä absurdeimpia painajaisia vuosijuhlakokonaisuuteen liittyen. Muistan unen, jossa osallistuja vujuille oli tulossa vain 150, ja yritin häpeissäni selittää TuKYn puheenjohtajalle, kuinka tää vaikuttaa meidän budjettiin vähän. Todellisuudessa osallistujia on tänä vuonna noin 715, eli todettakoon, että nyt on oikeasti isot pippalot tulossa! 

Meille on ollut Samun kanssa TuKYn toiminnassa tärkeätä, että on saanut jättää vahvasti oman jälkensä tekemiseen. Tän vuoden vujusyksy ei ole poikkeus:

  • Haluttiin tuoda syyskaudelle Tilikauden avajaiset jollain muotoa takaisin – syntyi Samppalinnan syyskastajaiset, jotka osottautui menestykseksi! (Tsori siitä juomahinnaston harhaanjohtavuudesta, myös vujutiimiä viilattiin linssiin asiassa.)
  • Pääjuhlapaikka on sellainen, mitä ei tuskin lähitulevaisuudessa tulla enää näkemään – tämänkokoisia pippaloita ei todellakaan joka vuosi TuKYlla juhlita. (Näkyi myös hintalapussa, kun kiinteät kustannukset oli viime vuoteen verrattuna noin kolminkertaiset)
  • Jatkoille on saatu arvoisensa artisti, ja siinä on jotain perverssiä, että keikkapaikkana toimii kylterien mekka, jonne kymmenet tai jopa sadat opiskelijat kerääntyvät päivittäin opiskelemaan.
  • Silliksen aktiviteettikattaus on kunnianosoitus muun muassa vuosien takaiselle sillikselle, jossa eräs vastaavanlainen aktiviteetti teki merkittävän loven vujubudjettiin, kun sen hinnasta oltiin unohdettu alvit.
  • Osallistujille on teetetty ostettavaksi paria erilaista juhlavuoden tuotetta, jotka julkaistaan vujuviikon yhteydessä!

Nostonarvoisia asioita riittää, mutta turhaan me niistä selitetään, kun muutaman päivän päästä ne saa jo kokea

Mä ja Samu aloitetaan maanantai-illasta eteenpäin pyjamabileet, eli ollaan saman katon alla aamusta iltaan, kunnes juhlapäivä koittaa. Tulee olemaan terapeuttinen kokemus, kun saadaan jakaa toisillemme koko tunneskaala käydessä viikon yksityiskohtia läpi ja sammutellessa potentiaalisia tulipaloja, jotka yleensä tapahtuvat viimeisellä viikolla. (Petition for Big Brother – vujutuottaja edition?) 

Tässä tekstissä ei ole nyt varsinaista punaista lankaa. En halunnut kirjoittaa samanlaista tekstiä kuin Kylisteeseen, ja nähtävästi sen kirjoitusprosessin jälkeen jäljelle on jäänyt pelkkiä poukkoilevia ajatuksia, jotka koin parhaakseni verbaalioksentaa tänne blogin puolelle.

Olin katsomassa Lady Gagaa Tukholmassa keskiviikkona, ja lainaankin itse maestroa siinä, mitä vuosijuhlat toivottavasti teille kaikille enemmän tai vähemmän tänä vuonna edustavat:

Talented, brilliant, incredible, amazing, show stopping, spectacular, never the same, totally unique, completely not ever been done before, unafraid to reference or not reference, put it in a blender, shit on it, vomit on it, eat it, give birth to it.

Juhlahumussa jännittäen,

Totte ‘Totsipaj’ & Samu ‘Samuseverin’