Marraskuu taittui joulukuuksi. Monille joulukuu merkitsee joulun odotuksen alkamista toden teolla, kun joulukalenterin luukkuja saa ihan luvankin kanssa availla. Toisaalta ty\u00f6paikkojen, opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen ja kaveripiirien pikkujouluissa tulee n\u00e4hty\u00e4 kollegoita ja yst\u00e4vi\u00e4, kulunutta vuotta voidaan porukalla summailla ja kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia yhteisty\u00f6st\u00e4 ja muistoista. Edellisess\u00e4 blogitekstiss\u00e4 koulutuspoliittinen vastaava Ella Rantala antoi erinomaisia vinkkej\u00e4 joulutunnelman virittelemiseen.<\/p>\n\n\n\n
Minullekin joulukuun alku on erityist\u00e4 aikaa. En joulukalentereista ja kransseista liioin perusta, ja itse jouluaattokin odotus ei en\u00e4\u00e4 ole se loppuvuoden kohokohta. Joulukuun alku on minulle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aikaa muista syist\u00e4. Kun marraskuu k\u00e4\u00e4ntyi joulukuuksi vuonna 1939, Suomi oli sodassa. Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si Suomeen 30.11.1939; aamuy\u00f6ll\u00e4 jalkav\u00e4ke\u00e4 k\u00e4veli rajan yli ja pommikoneet pommittivat kohteita Helsingiss\u00e4 aamuyhdeks\u00e4n tienoilla. Talvisota kesti 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja noiden muutamien talvikuukausien aikana Suomen mobilisoimat 300 000 reservil\u00e4ist\u00e4 puolustivat is\u00e4nmaataan l\u00e4hes koko rajan pituudella.<\/p>\n\n\n\n
Sota luo murhetta monella tavalla. Esimerkiksi maaliskuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1940 kaatui 816 suomalaissotilasta, ja koko sodan tappiot ovat noin 25 000 kaatunutta ja 43 000 haavoittunutta. L\u00e4hes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon, kodit ja omaisuudet oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n tielt\u00e4 v\u00e4istytt\u00e4ess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Turussa joulua odotettiin talojen kellareissa: Turkua taidettiin pommittaa eniten Suomen nykyisist\u00e4 kaupungeista, noin 60 kertaa. Turun satama ja meriv\u00e4yl\u00e4t olivat strategisia kohteita, mutta syytt\u00f6m\u00e4t siviilit saivat pommeja niskaansa yht\u00e4 lailla. Eerikinkadun varrella sijaitsevan Postitalon sein\u00e4st\u00e4 voi t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tarkastamassa pommituksen aiheuttamia vaurioita. Muistolaatasta ilmenee, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 paikalla menehtyi 23 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Joulukuun alussa on itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4, jolloin oikeutetusti muistellaan itsen\u00e4isyyden vaiheita ja uhrauksia. Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n sotilasparaatit ja ylennykset muistuttavat suomalaisia sukupolvien v\u00e4lisest\u00e4 maanpuolustusvelvollisuudesta, toisaalta itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlavastaanotto ja sen seuraaminen on muodostunut osaksi suomalaisia tapoja. Joulukuun kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Jean Sibeliuksen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eli suomalaisen musiikin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Finlandia herkist\u00e4\u00e4 ainakin allekirjoittaneen jokaisella kuuntelukerralla, ja ”On hanget korkeat, nietokset” on oma suosikkijoululauluni. Mielest\u00e4ni voi ajatella, ett\u00e4 joulukuu on suomalaisen kulttuurin ja perinteiden kuukausi, monella tapaa.<\/p>\n\n\n\n
Ukrainassakin odotetaan joulua. Uskallan kuitenkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joulua enemm\u00e4n Ukrainassa odotetaan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen loppumista. Ukrainaan on mennein\u00e4 viikkoina enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kohdistettu ohjusiskuja, joiden tarkoituksena on lamauttaa yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavia infrakohteita. Ukrainassa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 taikka vett\u00e4, joten heid\u00e4n joulun odotuksensa pommisuojissa vertautuu joissain m\u00e4\u00e4rin turkulaisten joulunodotukseen 83 vuotta aiemmin. <\/p>\n\n\n\n
Ukrainan tulevaisuutta, kansallista itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta ja identiteetti\u00e4 ja kulttuuria on yritetty kiist\u00e4\u00e4 jo vuodesta 2014 alkaen. Alkuvuodesta 2022 Ven\u00e4j\u00e4 eskaloi sotatoimia k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laajamittaisen kolmen ilmansuunnan hy\u00f6kk\u00e4yksen. Silloin arvuuteltiin, ett\u00e4 montako tuntia menee Kiovan kaatumiseen. Nyt yhdeks\u00e4n kuukautta my\u00f6hemmin Ukraina on suorittanut onnistuneita vastahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja asiantuntijoiden mukaan aloite on nyt Ukrainalla. Ukraina siis taistelee, ja toivottavasti viel\u00e4 voittaa. Vaikka meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 omat ongelmamme s\u00e4hk\u00f6n hinnan, ilmastonmuutoksen ja dedisten kanssa, emme saa unohtaa t\u00e4t\u00e4 Euroopassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 olemassaolokamppailua<\/p>\n\n\n\n
Talvisodassa ja Ukrainan tilanteessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Talvisota oli lyhyempi, ja Suomen kohtalo oli monta kertaa vaakalaudalla. Moskovan rauhansopimuksen (12.3.1940) my\u00f6t\u00e4 Suomi menetti kahdeksan prosenttia pinta-alastaan ja joutui asuttamaan evakot. Rauhanehtojen my\u00f6t\u00e4 Suomi suruliputti. Ukrainan sota on viel\u00e4 kesken, ja toivon Ukrainan s\u00e4ilyv\u00e4n itsen\u00e4isen\u00e4 maana, jotta hekin voivat viel\u00e4 83 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 viett\u00e4\u00e4 omaa itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja muistella kurjia sotavuosia sek\u00e4 kuunnella kansalliss\u00e4velt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 teoksia.<\/p>\n\n\n\n
Minulle joulukuun alku on toden totta vuoden t\u00e4rkeint\u00e4 aikaa. Joulukuun alussa kunnioitan sotiemme veteraaneja ja lottia, muistelen Suomen historian tapahtumia sek\u00e4 iloitsen suomalaisesta kulttuurista. Kun yhteiskunta ja sen kansalaiset puhaltavat yhteen hiileen, syntyy hienoja asioita: esimerkiksi opiskelijayhteis\u00f6j\u00e4. Ollaan kiitollisia itsen\u00e4isest\u00e4 Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista!<\/p>\n\n\n\n
Lauri Toivola Marraskuu taittui joulukuuksi. Monille joulukuu merkitsee joulun odotuksen alkamista toden teolla, kun joulukalenterin luukkuja saa ihan luvankin kanssa availla. Toisaalta ty\u00f6paikkojen, opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen ja kaveripiirien pikkujouluissa tulee n\u00e4hty\u00e4 kollegoita ja yst\u00e4vi\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":39,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[66,56],"class_list":["post-43061","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-news","category-tukyblogi","tag-historia","tag-kulttuuri"],"yoast_head":"\n
Taloustoimikunnan puheenjohtaja<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"