Tutorien valintaperusteet

mennessä | huhti 16, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Joka vuosi on aika sille, kun ensi vuodelle tulee valita uusia opiskelijoita perehdyttämään lauma päteviä tutoreita. Kuitenkaan näiden henkilöiden valinta ei ole niin helppoa kuin ennalta voisi olettaa. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli 63 kappaletta ja tehtävään voidaan valita vain 30 tutoria. Jokainen pystyy varmasti laskemaan matemaattisen toimituksen, vaikkei Irma Luhdan matriiseja olisi seurannutkaan. Todennäköisyyksien valossa voit katsoa vastapäätä istuvaasi tutorpyrkijää haastattelussa ja vain toinen teistä pääsee tavoiteltuun tehtävään. Tämä on kylmä fakta.

Voisin pohjustaa tutorvalintamenettelyä siitä tietämättömille: jokainen tutorkandidaatti lähettää hakemuksen, jonka jälkeen kaikki kutsutaan haastatteluun, jossa esitetään jokaiselle yksi henkilökohtainen opintoihin liittyvä kysymys (puutteellisen vastauksen ilmetessä on muilla mahdollisuus täydentää vastausta), jonka jälkeen seuraa ryhmäkeskustelu ennalta määrätystä aiheesta.

Pidemmittä jaaritteluilta mennään aiheeseen, joka varmasti kaikkia kiinnostaa: ensimmäisen kysymyksen arviointiperusteet. Ensimmäisenä vaikuttaa kuinka hyvin selviät omasta kysymyksestäsi. Kysymyksiä on eri vaikeusasteisia, joten ok vastaus vaikeaan kysymykseen voi vastata aivan hyvin erinomaista vastausta helppoon kysymykseen. Asiantuntevat lisäykset muiden puutteellisiin vastauksiin ovat myös arvokasta valuuttaa. Helpoissa kysymyksissä epäonnistuminen on pahempi kuin vaikeassa kysymyksessä osittainen haparointi.

Pupujaiset 2010, © Lauri Liljenbäck

Ryhmäkeskusteluissa tarkkaillaan hakijoita aivan eri kantilta. Moni ei tiedä mitä asioita kyseisissä haastatteluissa etsitään. Se että olet koko ajan äänessä ei välttämättä ole hyvä asia. Enemmän annetaan painoarvoa sille mitä suustasi tulee. Toinen todella tärkeä asia minkä ihmiset usein unohtavat on toisten huomioon ottaminen. Annatko muiden puhua puheenvuoronsa loppuun? Puhutko toisten päälle? Et osallistu huutokilpailuun, koska on vaikea saada puheenvuoroa? Näissä tilanteissa painoarvo kääntyy asiasisällölle, eikä äänenvoimakkuudelle. Muutama asiapitoinen kommentti voi voittaa jatkuvan puhumisen ilosta puhumisen. Itse ryhmäkeskustelun aihe ei todellisuudessa ole ainoa merkityksellinen asia, vaan käyttäytyminen tilanteessa vaikuttaa myös.

Kuitenkin tämän noin reilun puolen tunnin haastatteluiden perusteilla on päätöksien tekeminen tutoreista todella vaikeata. Tutorit valitaan yhdessä opintotoimiston kanssa niin, että opintotoimistolla on kaksi edustajaa ja TuKYllä yksi. Menestyminen haastattelussa siis vaikuttaa todella paljon, ja etenkin se millaisen vaikutuksen itsestäsi jätät. Erottuminen joukosta on tärkeää näin ison massan keskellä. On mahdotonta ennustaa kuitenkaan etukäteen kuinka hyvin joku selviää tutoroinnista, ja varmasti valitsematta jäi henkilöitä, jotka olisivat selvinneet tutoroinnista paremmin kuin joku toinen.

Tutorien valinta oli varmasti yksi haastavimpia tehtäviä mitä eteeni on tullut enkä toivo kenenkään joutuvaan vastaavaan tilanteeseen, jossa hyviä hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Tutorina oleminen ei ole kuitenkaan ainoa tapa tutustua uusiin pupuihin vaan omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa tähän todella paljon. Kuitenkin joka vuosi on mahdollisuus hakea uudelleen tutoriksi, vaikka ei ensimmäisenä vuonna olisi päässytkään.

-Santeri Laine
Turun KY:n hyvinvointi- ja tutorointivastaava

 

 

Synkkä talvimaailma loisteputkilamppujen alla

mennessä | tammi 15, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Pimeänä, synkkänä, värittömänä ja lumettomana talviaamuna saapuu joukko opiskelijoita Turun kauppakorkeakoulun ovista sisään. Jätettyään naulakkoon täysin uniikin, mustaa hohkavan villakangastakin, on aika mennä luentosaliin. Istuessaan luentosalissa opiskelija katsoo ympärilleen ja miettii, onko hän edelleen ulkona vai miksi kaikki näyttää niin samalta. Hän varmistaa ettei hän ole enää unessa, eikä sisätilan lämpötila tai tuulisuus vastaa ulkona olevaa säätilaa. Hän huomaa vallitsevan värimaailman, kylmiä synkkiä värejä; mustaa, sinistä, harmaata.

Kävellessä koulumme käytävillä on nähtävissä selvä trendi pukeutumisessa. Pääosin vallitsee synkät, tummat värit sekä muutenkin erikoisempaa pukeutumista on vaikeampi löytää. Lähes tuntuu siltä että Stockmannin Oneway-osasto on kielletty kokonaan, ja suuntana on miesten ja naisten pukeutuminen. Mihin onkaan kadonnut pirteät ja kirkkaat värit kuten punainen, keltainen, pinkki, turkoosi ym.? En ihmettele, että muissa tiedekunnissa pidetään kauppislaisia stereotyyppisenä neule/kauluspaita-väkenä. Pientä vaihtelua tuovat onneksi espoolaishuivit kaulan ympärillä neuleen kanssa.Tosin jos asiaa miettii tarkalleen niin jostainhan niiden stereotypioiden on muodostuttava.

Tottakai ollessamme tässä nimenomaisessa koulussa tulee vastaan päiviä ja tilanteita, jolloin on oltava vähintään smart casual-koodiin sopivat vaatteet päällä. Väittäisin kuitenkin, että LRYB- tai TJ5-luento eivät ole näitä tilaisuuksia. En uskoisi, että yksikään opettaja arvioi tuloksiasi sen mukaan istutko tunnilla kirjavassa RipCurlin hupparissa vai mustassa Hilfigerin neuleessa, etenkään kun tenteihin ei toistaiseksi tarvitse liittää omaa kuvaansa. Miksei koulussa voisi kävellä college-housuissa? Enemmän ehkä odotan kuitenkin, että onepiece-muoti saavuttaisi Kauppakorkeakoulun pukeutumisessa.

YTHS teetti Turussa muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka tuloksista selvisi, että Turun Kauppakorkeakoulussa on ihmisillä suhteutettuna opiskelijamäärään kaikkein eniten ulkonäköpaineita. Onhan kuitenkin tavoitteenamme tulla koviksi bisnesnaisiksi ja -miehiksi, joten ymmärrän tutkimuksen tuloksen. Kuitenkaan jokainen päivä käytävillä ja tunneilla ei ole työhaastattelua, joten miksei voisi olla värikkäissä, mukavissa vaatteissa ilman meikkiä parantamassa aikaansa konttauksessa Mercan päästä päähän?

-Santeri Laine

Kirjoittaja on TuKYn hallituksen hyvinvointi- ja tutorointivastaava 2012.