Yliopistopolitiikka on kuollut.

Hyvät opiskelijat.

Yliopistopolitiikka on kuollut.

Yliopistopolitiikka on juuri sitä miltä se kuulostaa. Tylsää, hidasta ja tiukasti kiedottu poliittisiin väreihin. Jos yliopistopolitiikka olisi ihminen, se muistuttaisi vasemmiston vappumarssilta palanneen 16. vuosikurssin ainejärjestöaktiivin, ja liian kauan sosiaalitoimiston takahuoneessa istuneen byrokraatin jälkeläistä.

Kaksivuotisen edustajistokauteni aikana olen aitiopaikalta nähnyt satoja päätöksiä, tuhansia valmistelutunteja ja tolkuttomia paperipinoja, palopuheita. Kauppiksen käytävillä ihmettelen suurelta tuntuneiden päätöksien vaikuttamattomuutta. Luennolla vieressä istuva Riku ei tiedä eilisestä edustajiston dramaattisesta istunnosta tai edes sen olemassaolosta, Oma-opettajat ovat edelleen kateissa ja niitä tutkinnon viimeisiä kursseja järjestetään vain vapunaattoisin – parillisina vuosina.

Opintoedellytysten parantamisesta kyllä tehtiin edarissa tiukan äänestyksen jälkeen kompromissikirjaus poliittiseen linjapaperiin.  Tehtiin päätöksiä.

Poliittisen linjapaperin tehtävänä on muodostaa mielipiteitä niistä arvoista ja asioista, joihin ylioppilaskunta haluaa vaikuttaa. Sen tulisi toimia kaikkien 20 000 opiskelijan ja pakkojäsenen kollektiivisena ajatuspankkina siitä, mitä me yliopistosta ja maailmasta ajattelemme. Kun kaksi vuotta sitten aloitin edustajistourani, kaikki tämä jargon ja byrokratia tuntui älyttömältä. Sitä vastaan halusi kapinoida ja muuttaa asioita. Asioihin tottui, oppi pelaamaan peliä annetuilla säännöillä. Järjestelmä otti omansa ja aiemmin taisteluvalmis merirosvo päättikin liittyä laivastoon.

Ylioppilaskuntamme ongelma ei ole huonot päätökset. Se on päättämättömyys. Kun parhaasta valmistumispäivästään auttamattomasti myöhässä olevat opiskelija-aktiivit ja järjestöjyrät luovat yhteistä ylioppilaskuntaa, ei ylioppilaskunta tunnista sitä arkea, jota todelliset opiskelijat elävät.  Se arki on opiskelua, elämää ja yhdessäoloa, johon liittyy onnistumisten lisäksi myös ongelmia. Näihin asioihin ylioppilaskunnan tulisi keskittyä. Opintojen eteneminen ongelmineen, opiskelijoiden hyvinvointi ja parempi yliopistoelämä. Tällä hetkellä ylioppilaskunta ei tunnista edes niiden olemassaoloa, tai huomaamattomuutaan piilottaa teot paperille kirjoitettuihin periaatteisiin. Hyväntahtoiset yksilöt tekevät päätöksiä  jotka eivät vaikuta ja joilla ei ole merkitystä.

Me kauppakorkeakoululaiset olemme yliopistolla vähän erikoinen porukka. Me puhumme muutoksesta ja uskomme omaan kykyymme muuttaa ympäröivää maailmaa.  Muutos ja erilaiset asenteemme herättävät kuitenkin pelkoa niissä, jotka ovat tottuneet vanhaan ja muovautuneet sen horrosmaiseen mukavuuteen.

Nämä ennakkoluulot saavat ihmisen näyttämään pahimmat puolensa.

Sivulauseessaan meitä ymmärtämättömyyttään ahdasmielisiksi syyttävät ihmiset syyllistyvät huomaamattaan itse syytökseensä. Meidän arvomme ovat erilaisia, mutta tuomme ne julkisesti esiin sillä uskomme niiden luovan yhteistä hyvää.  Kaikki rosvot eivät ryöstä rikastuakseen. Robin Hood kapinoi toimimatonta ja mätää järjestelmää vastaan luoden samalla hyvinvointia. Silti Robin Hood on  helppo leimata rosvoksi, samanlaiseksi kuin ne muut pahat.

Edustajistovaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina.  Meillä on upea ehdokaslista. Erilainen. Se ei sisällä pelkkiä jyriä tai järjestötoiminnan kasvattamia ainejärjestöaktiiveja. Se sisältää kymmenittäin tavallisia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa omien ja ystäviensä elämään. He ovat ihmisiä, jotka haluavat luoda ylioppilaskunnan joka arvostaa ja auttaa. Puuttuu ongelmiin.


Nyt on oikea aika tehdä muutos. Omat opintoni ovat loppusuoralla. Olen ollut sekä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, että uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Koskaan ei ole liian myöhäistä myöntää virheitään ja nostaa lippu salkoon.

Blogin kirjoitti Juho Harmaa (Ehdokasnumero #135), TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja, 6. vuosikurssin opiskelija ja pitkän linjan järjestöaktiivi, joka aikoo jälleen ryhtyä merirosvoksi kyllästyttyään toimistoupseerina olemiseen. Ja valmistua.

Mihin minä kuulun?

Suomessa on tällä hetkellä noin 130 000 yhdistystä. Näihin yhdistyksiin kuuluu yhteensä yli 15 miljoonaa jäsentä, mikä tarkoittaa sitä, että  jokainen suomalainen kuuluu noin kolmeen yhdistykseen. Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry on yksi näistä lukuisista yhdistyksistä.

TuKY on perustettu jatkamaan entisen ylioppilaskuntamme toimintaa ja valvomaan yli 1700 jäsenensä etuja kauppakorkeakoululla. TuKYn tavoite on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja tarjota monipuolista toimintaa opiskelujen ohella. Näin ollen TuKY on huomattavasti lähempänä jokapäiväistä elämääni kuin esimerkiksi metsästysseuramme Vesijaon Erämiehet ry, toinen yhdistys johon kuulun. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta tekee lakisääteisenä näitä edellä mainittuja tehtäviä, mutta koen, että TuKY on tätäkin huomattavasti lähempänä ja konkreettisesti läsnä.

Pitkään ollaan kuitenkin varsinkin ylioppilaskuntien yhdistymisen jälkeen keskusteltu turkulaisen kylterin identiteetistä. Tavoite on ilman muuta se, että kaikki me TuKYn jäsenet voimme tasapuolisesti kokea kuuluvamme ylpeästi samaan yhdistykseen. Ylpeyden ei välttämättä tarvitse olla koppavaa koreilua, vaan ennemminkin onnellista tyytyväisyytä siitä, mitä on saavutettu ja mihin jatkossa pyritään. Syksyllä tätä turkulaisten kylterien yhteisöllisyyttä tarvitaan erittäin näkyvästi, kun ylioppilaskunnallamme on edustajistovaalit. Toinen ajankohtainen ja näkyvä tapahtuma on tietysti muutaman viikon kuluttua oleva vappu. Vappupäivänä toivon näkeväni Vartiovuorenmäellä mahdollisimman monet TuKYn tummansiniset haalarit!

Perustimme viestintäjaoston kanssa Turun KY:lle väliaikaisen työryhmän, jonka tehtävän on tarkemmin määrittää miten TuKY voisi vielä avoimemmin ja yhteisöllisemmin viestiä toiminnastaan. Tämän brändityöryhmän tulee tietysti ensin selvittää miten jäsenistö yhdistyksensä näkee ja kokee. Vasta sen jälkeen voidaan selvittää miten voimme yhdistystämme kehittää jäsentemme ja sidosryhmiemme silmissä. Tavoitteena on tehdä aidosti jäsentensä näköinen yhdistys. Tällöin kaikki voivat ylpeästi sanoa olevansa osa Turun KY:tä.

 

Kevätterveisin,

Joonas Hokka

Turun KY:n hallituksen viestintävastaava

 

 

Edunvalvonnan supervuosi 2013

Vuosi  2013 tulee olemaan täynnä edunvalvonnallista ilotulitusta Turun yliopiston opiskelijatoiminnassa. Syksyllä on tiedossa suurin ja tärkein voimainponnistus, Turun yliopiston ylioppilaskunnan (myöh. TYY) edustajistovaalit. Lisäksi vuoden 2013 alusta on otettu käyttöön Suomen yliopistokentällä uusi rahoitusmalli, jonka pohjalta valtio jakaa yliopistoille rahoitusta. Sama malli on myös käytössä Turun yliopistossa sisäisesti tiedekuntien ja kauppakorkeakoulun rahoituksesta päätettäessä. Opiskelijoiden rooli, ja ennen kaikkea suoritukset, ovat merkittävässä osassa rahoituksen jakamisessa. Kyltereiden kansallisessa edunvalvonnassa näkyvänä projektina tulee olemaan kyltereiden yhteistyön parantaminen Suomen ylioppilaskuntien liitossa (myöh. SYL), ja erityisesti sen liittokokouksessa loppusyksystä.

Marraskuussa käytävissä TYYn edustajistovaaleissa, opiskelijat valitsevat keskuudestaan 41 henkilöä käyttämään ylioppilaskuntamme korkeinta päätäntävaltaa. Edustajisto nimittää hallituksen ja muut toimihenkilöt sekä päättää mm. ylioppilaskunnan poliittisesta linjasta ja tärkeimpänä taloudesta. Turun KY teki viime edustajistovaaleissa vuonna 2011 yhteistyötä Porin Kyltereiden ja Taloustieteen Klubin kanssa. Muodostaen vaaliliittona ylioppilaskuntamme suurimman listan, TuKY-listan, jolla on kuluvalla kaudella 9 paikkaa edustajistossa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole enää ensi kaudella, mikäli emme listana ylläpidä viime vaaleissa saavuttamaamme Suomen suurinta äänimäärää . TuKYläisten on oltava tänäkin vuonna aktiivisia, niin äänestämällä, kuin asettumalla ehdolle.  Meidän pitää olla mukana  niissä pöydissä joissa päätetään ylioppilaskunnan tulevaisuudesta,  jotta voimme taata jäsenillemme mahdollisimman laadukkaan opiskelijaelämän.

Suomen opetus –ja kulttuuriministeriö päätti ottaa käyttöön uuden yliopistojen rahoitusmallin vuoden 2013 alusta. Merkittävän uudistuksesta tekee se, että käytännössä  kolmasosa rahoituksesta jaetaan opiskelijoiden suoritukseen liittyvin kriteerein. Kolmena ehdottomasti suurimpana: 1) suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot (15%), 2) suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot (9%), 3) 55 op suorittaneiden määrä (11%). Turun KY:n edunvalvojat tekevät parhaansa, jotta opiskelijoiden mielipide otetaan huomioon, kun päätetään toimenpiteistä joilla kauppakorkeakoulu saadaan sijoittumaan mahdollisimman korkealle vertailussa. Tärkein vastuu on kuitenkin meillä kaikilla opiskelijoilla. Kaikkien pitää jatkossa pyrkiä saavuttamaan tämä 55 op:n maaginen raja joka vuosi sekä valmistumaan kandiksi ja maisteriksi mahdollisimman hyvin aikataulussa, jotta kauppakorkeakoulu voi taata laadukasta koulutusta ja Suomen laajimman pääainevalikoiman myös tulevaisuudessa.

lähde: http://www.syl.fi

Yksi suurimmista koko Suomen kyltereitä yhdistävistä teemoista vuonna 2013 tulee olemaan vaikuttaminen SYL:n syysliittokokouksessa. Jos TYYn edustajistovaaleissa päätetään mitä mieltä Turun yliopiston opiskelijat tulevat olemaan, niin SYL:ssa päätetään koko Suomen yliopisto-opiskelijoiden kannoista. Kyltereillä liittolaisineen oli viime syksynä 12 ääntä 148:sta. Vaikka äänimäärä ei vaikuta suurelta, olivat kylterit silti yksi suurimmista yksittäisistä ryhmittymistä liittokokouksessa. Vaikutusvallan kasvaessa, on äärimmäisen tärkeää, että yhteistyö jatkuu tiiviinä ja hedelmällisenä. Onkin vain ajan kysymys, koska kylteri istuu jälleen SYL:n hallituksessa.

 

Vaikka mielenräjäyttävät tapahtumat ovatkin Turun KY:n toiminnan näkyvin osa, ei edunvalvontaakaan saa unohtaa. Se on ehdottomasti opiskelijayhdistyksen tärkein tehtävä, jota ilman emme voisi mahdollistaa jäsenillemme sitä paljon puhuttua elämän parasta aikaa.

 

lähde: TuKY Facebook, © Anna Korkalainen

 

Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja ’13             Turun KY:n hallituksen varapuheenjohtaja ’13

Olli Tehikari                                                                          Jussi Nieminen

 

TuKY-lista: TYY:lle selkeä strategia

TYYn edustajisto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 25.1. Esityslistalla ei kovin montaa asiaa ollut, mutta melkoinen maratonkokous saatiin silti aikaiseksi.

TuKY-lista mm. esitti hallituksen kyselytunnilla kysymyksen hallituksen sektorijaosta, joka oli tehty TYYn vuoden 2012 toimintasuunnitelman vastaisesti. TYYn hallituksen vastaus valiokuntien vetovastuun siirtämisestä pois puheenjohtajiston vastuulta kuitenkin tyydytti ryhmäämme. Kokouksessa keskusteltiin myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ylimääräisestä liittokokouksesta ja sinne lähetettävästä delegaatiosta sekä TYY:n tulevasta strategiatyöstä ja työryhmän kokoonpanosta.

Edustajistoryhmiltä pyydettiin ryhmäpuheenvuoroja TYYn strategiaan liittyen ja tässä TuKY-listan kanta asiaan:

”TuKY-lista toivoo ennen kaikkea, että strategiasta tulee riittävän yksinkertainen, selkeä ja suoraviivainen. Strategian tulisi olla oikeasti helposti hyödynnettävissä, eikä liian raskas, koska TYYn kaltaisessa organisaatiossa, jossa pääosin kaikki toimijat vaihtuvat hyvin tiuhaan tahtiin ei erittäin laajaa ja yksityiskohtaista strategiaa saada kuitenkaan hyödynnettyä. TYYn strategian ei missään nimessä tule olla ylioppilaskunnan yksityiskohtainen käyttöohje vaan konkreettinen apuväline suurpiirteisine suuntaviivoineen, joka tähtää vähintään 5 vuotta eteenpäin.

Mielestämme TYYn tehtävä on tuottaa lakisääteisten tehtäviensä lisäksi ne palvelut, joissa sillä on asemansa ansiosta selkeä etu muihin vastaavia palveluja tuottaviin palveluntarjoajiin verrattuna.

Ensisijaisesti tulisi valvoa opiskelijan etuja käytännönläheisellä tavalla hyödyntämällä suurimmat voimavaramme: ihmiset, ja verkostot ja näiden avulla luoda mahdollisimman hyvin toimiva organisaatio, TYY-henki ja sitä kautta riittävä varallisuus järjestötoiminnan mahdollistamiseen.

TYYn ei siis tulisi lähteä kilpailemaan tai tuottamaan rinnakkaisia palveluita sellaisilla osa-alueilla, jotka kuuluvat muiden toimintaympäristömme toimijoiden velvollisuuksiin, vaan käyttää ylioppilaskunnalle suotuja vaikutuskanavia jo olemassa olevien  palveluntarjoajien laadun parantamiseen.

Unelmiemme TYY tekee opiskeluajasta parhaan mahdollisen tuleville ja nykyisille opiskelijoille. Lisäksi se olisi riittävän kevyt, dynaaminen ja tulevaisuusorientoitunut.”

 

Tommi-Juhani Jokinen

TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja

Edarihuumaa lokakuussa!

 

Lokakuussa TYYn edustajisto on ollut pinnemmalla kuin kertaakaan sinä aikana kun TuKY on sen toiminnassa ollut mukana. Eräs syy tähän on parhaillaan meneillään olevat edustajistovaalit, joissa valitaan edustajisto ensi vuodelle.
Myöskään nykyinen TYYn edustajisto ei ole suinkaan löysännyt vauhtiaan kahden ja puolen vuoden mittaisen kauden lähestyessä loppuaan. Käsiteltävien asioiden runsauden vuoksi TYYn edustajisto kokoontui lokakuussa poikkeuksellisesti kaksi kertaa. Kokoukset ovat muodostuneet pääosin ensi vuoden linjapaperin, toimintasuunnitelman ja talousarvion lähetekeskusteluista. Päätökset näiden dokumenttien lopullisista muodoista tehdään marraskuun kokouksessa. Näillä näkymin edaattorit saavatkin ottaa kaiken ilon irti kauden viimeisestä mahdollisuudesta linjailla, sillä kokous saattaa hyvinkin venyä ns. maratonkokoukseksi. Lähetekeskustelujen perusteella päätösten aiheeksi tulevat todennäköisesti nousemaan muun muassa tutut 0,7 (eli suunnataanko jatkossakin 0,7% TYYn toimintatalouden budjetista kehitysyhteistyöprojekteihin), Reilun kaupan kahvi sekä uuden sihteeripaikan perustaminen.

Näiden tärkeiden mutta hieman tylsien lähetekeskustelujen lisäksi lokakuun kokouksissa tehtiin myös tunteita herättäviä päätöksiä muun muassa henkilövalintojen muodossa. Turun yliopiston hallitukseen valittiin kaksi uutta opiskelijajäsentä. Valinta oli harvinaisen tasaväkinen, sillä äänestyksen päätyttyä tasapeliin lopullinen valinta tehtiin arvalla. Opiskelijajäseniksi hallitukseen valittiin Rauli Elenius ja Anna Mäkipää. Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokoukseen valittiin lähtijät, TuKY:stä liittariin lähtee 4 varsinaista ja 1 varaedustaja. Lokakuussa myös edarirutiineihin saatiin muutosta, sillä
esityslistalla oli pitkästä aikaa jäsenaloitteita.

TuKYn kannalta merkittävä ja muuallakin kiivasta keskustelua herättänyt päätös oli hallituksen projektiavustuspäätöksen pidättäminen ja lopulta pöytääminen marraskuun kokouksessa käsiteltäväksi. Näiden toimien takana on TuKYn tyytymättömyys TYYn hallituksen tekemään päätökseen, ja nyt toteutettu menettely oli käytännössä ainoa mahdollinen päätöksen uudelleenkäsittelyn mahdollistamiseksi. Välillä tuntuu että TYYssä hallituksen päätökset ja myös muu toiminta otetaan liian usein annettuina. On kuitenkin tärkeää puuttua asioihin silloin, kun niihin ei olla tyytyväisiä. Toivonkin lähipäivinä valittavalta uudelta edustajistolta ennakkoluulottoman asenteen lisäksi myös kriittisyyttä sekä uskallusta tarttua epäkohtiin ja nostaa niitä esiin silläkin uhalla että kaikki muut eivät tästä aina pitäisikään.

Marraskuun edaria ja vaalituloksia odotellen,

 

Sini Valtanen
TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja