
Terve Mieli on jokaisen oikeus
Mielenterveys ja jaksaminen ovat teemoja, jotka ovat vaivaanneet opiskelijoita jo pitkään. Meistä jokaisella on joskus huonompia päiviä. Muista, että silloin on tärkeää jutella jollekin. Toisten ihmisten tuki auttaa ehkäisemään ongelmien muodostumista suuremmiksi. Löydät alempaa hyviä neuvoja ja kanavia, joihin kannattaa tukeutua epäröimättä.
Mikä ihmeen Terve Mieli -hanke?
Me yhdessä, myös sinä joka tätä luet, olemme luoneet tämän projektin. Sadat kylterit vastasivat mielenterveyskyselyyn, josta saatiin tärkeää tietoa oikeista ongelmista ja siitä, mihin hankkeen voimavarat tulee keskittää.
Jokainen käyty keskustelu uupumuksen, mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin saralla edistää hankkeen tavoitteita. Jokainen nosto twitterissä, facebookissa, instagramissa, whatsapissa, alueuutisissa tai missä tahansa muualla on viemässä tätä hanketta eteenpäin. Kaikki huomio ja keskustelu mitä on syntynyt, auttaa muuttamaan opiskeluyhteisömme kulttuuria avoimemmaksi. Ja se on yksi päätavoitteista.

Mitä on tehty?
Jaksamis- ja mielenterveysongelmat, joiden kanssa me Turun kauppakorkeakoululla painimme, ovat ongelmia, joita on jokaisessa tiedekunnassa ja jokaisessa yliopistossa. Meidän reagointi asioiden korjaamiseksi ei osoita, että meillä olisi enemmän ongelmia. Mutta se voi onnistuessaan toimia hyvänä mallina, mitä kannattaa kokeilla muissakin yksiköissä.
Tähän mennessä opiskelijatutoreita on koulutettu 2019 keväällä ja kesän lopussa puhumaan aiheesta avoimemmin. Vuoden 2020 aikana tutoreille ja jaostojen sekä toimijaryhmien hallitusten jäsenistä osalle koulutetaan MTEA2-koulutus. Samassa perehdytetään miten tunnistamisen jälkeen vinkataan opiskelutovereille mahdollisuuksista pyytää apua.
Omaopettajille tarjotaan koulutusmateriaaleja, jotta he voivat oman osaamisen ulkopuolella ilmaantuvien asioiden käsittelyssä neuvoa opiskelijan oikeanlaisen tuen piiriin.
Lisäksi TuKYn osalta tarjotaan muutamaa matalan kynnyksen vertaistuen kanavaa opiskelijoille. On perustettu anonyymi yksilöchat sekä anonyymi, moderoitu ryhmächat, joissa voi keskustella mieltä painavista asioista. On myös valittu muutama vapaaehtoinen tukiopiskelija, joille voi luottamuksellisesti laittaa viestiä tai mennä henkilökohtaisesti keskustelemaan.
Kartoitamme yhä muita keinoja matalan kynnyksen avun tarjoamiseksi. Jos keksit hyviä ideoita tämän hankkeen edistämiseksi, älä epäroi hetkeäkään, vaan laita sähköpostia kopo@tuky.fi ja otetaan sinut mukaan projektiin!
Pikatesti
Lue seuraavat väittämät läpi. Mikäli samaistut väittämään, oikean puoleen sarakkeessa on kanava, josta kannattaa ensimmäiseksi hakea tukea.
KYSYMYS | KYSY TUKEA |
Tunnen, että en kuulu joukkoon Turun kauppakorkeakoulussa. | omaopettaja, tukiopiskelija, aikuiskaveri |
En ole saanut kavereita Turun kauppakorkeakoulusta. | tukiopiskelija,aikuiskaveri |
En saa keneltäkään tukea opintoihini tarvitessani. | omaopettaja, opintoneuvoja, kurssin opettaja |
En voi kääntyä kenenkään puoleen huolissani ja murheissani. | omaopettaja, tukiopiskelija, aikuiskaveri |
Tunnen, että minua ei hyväksytä omana itsenäni. | tukiopiskelija, aikuiskaveri |
Haluaisin jonkun kaverikseni vapaa-ajan harrastuksiin. | tukiopiskelija, aikuiskaveri, Tsemppari – Nuorten Aikuisten Kohtaamispaika, Turun kaupunkilähetys |
Koen kiusaamista opiskeluyhteisössäni. | omaopettaja, tukiopiskelija, TuKYn tai TYY:n häirintäyhdyshenkilö |
Koen oloni ahdistuneeksi tai levottomaksi. | omaopettaja, YTHS |
En kykene rentoutumaan. | YTHS |
En tunne mielenkiintoa tai mielihyvää opiskelua kohtaan. | opintopsykologi |
En kykene keskittymään opiskeluun. | opintopsykologi |
Tunnen oloni alakuloiseksi, masentuneeksi tai toivottamaksi. | YTHS, Kriisikeskus, Kriisipuhelin |
Tunnen riittämättömyyttä opinnoissani. | omaopettaja, tukiopiskelija, opintoneuvoja |
Kärsin unettomuudesta. | YTHS, chatit |
Olen kadottanut elämänhallintani. | YTHS, chatit |
Koen voimakasta uupumusta. | YTHS, chatit |
Koen sosiaalista ahdistusta tai paniikkioireita. | YTHS |
Koen tulevaisuuden ahdistavana. | omaopettaja, chatit |
Tarvitsisin apua työnhakuun liittyvissä asioissa. | rekry, omaopettaja, koulun ulkopuolella esimerkiksi Ohjaamo ja Kaupunkilähetys |
Tarvitsisin apua taloudellisissa ongelmissa. | Takuusäätiö |
Alkoholin käyttöni huolettaa minua. | YTHS, chatit |
Tunnen, että muut pärjäävät opinnoissa paljon paremmin. | omaopettaja, opintoneuvoja, tukiopiskelija, aikuiskaveri |
Tarvitsisin apua arjen pyörittämisessä. | Kaupunkilähetys, Vamos |
Seksuaalisuuteen liittyvät asiat askarruttavat minua. | chatit, vertaistuki, YTHS |
Testi on suuntaa antava. Vaikkei nämä väittämät koskettaisi sinua, voi olla aiheellista vähintään keskustella asioistaan jonkun kanssa. On väärin ajatella, että tuen pyytäminen olisi joltain toiselta pois. Avun pyytämättä jättäminen varmistaa, ettei resursseja lisätä tulevaisuudessa.
Katso lisää linkeistä ja tartu sinulle parhaalta tuntuvaan vaihtoehtoon tuen piiristä.
Tukiopiskelijat
Jos sinulla on jotain – mitä tahansa – mikä painaa mieltäsi, voit jutella täysin luottamuksellisesti tukiopiskelijalle joko kasvotusten tai vaikka whatsapilla. Pyrimme aktiivisesti kehittämään toimintaa ja tutkimme anonyymejä chatteja tällä hetkellä.
Oli kyse sitten opiskelusta, jaksamisesta, arjen rutiineista, liikunnasta, syömisestä tai mistä tahansa hyvinvointiin liittyvästä, ota rohkeasti yhteyttä. Tukiopiskelijat ovat vapaaehtoisia juuri sinua varten. Muista ottaessasi yhteyttä kertoa esim ensimmäisessä whatsapp viestissä, että pyytäisit tukiopiskelijan apua.
Jos sinusta tuntuu voimattomalta, puhu siitä. Kerro jollekin. Jos sinua ahdistaa pitkäkestoisesti, älä jää yksin kotiin haasteiden kanssa.

Samuli
6. vuoden laskentatoimen opiskelija.
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
– Yrittäjyys & ajanhallinta
– Järjestötoiminta
– Taloudellinen pärjääminen
– Läheisen päihdeongelmat
Yhteystiedot
0442114113
saweta@utu.fi

Aku
4. vuoden kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija.
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
– Järjestötoiminta
– Uuteen kaupunkiin muuttaminen
– Traumaattiset kokemukset
Yhteystiedot
0405324189
akosle@utu.fi

Olga
4. vuoden markkinoinnin opiskelija.
Kokemuksia, joista voita saada vertaistukea:
– Järjestötoiminta
– Seksuaalivähemmistöasiat
Yhteystiedot
0400172463
ollipa@utu.fi

Eeva
2. vuoden tietojärjestelmätieteiden opiskelija
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
-Ihmissuhteet
-Itsekriittisyys
Yhteystiedot
0451378545
eekaak@utu.fi

Sofia
4. vuoden kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija.
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
– Järjestötoiminta
– Ajanhallinta
– Itsekriittisyys
– Ahdistuneisuus
-Mielenterveysongelmat ja avun hakeminen
-Läheisen mielenterveysongelmat
Yhteystiedot
0452777500
sivalv@utu.fi

Anni
4. vuoden kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija.
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
– Järjestötoiminta
– Läheisen päihdeongelmat
Yhteystiedot
0440262670
amahol@utu

Mohamed
2. vuoden laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
-Ajanhallinta
-Järjestötoiminta
-Vähemmistöön kuuluminen, maahanmuuttajatausta
Yhteystiedot:
+358458033499
msabdu@utu.fi

Anni
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
-järjestötoiminta
-ajanhallinta
-toiseen kaupunkiin, kulttuuriin tai maahan sopeutuminen
Yhteystiedot
anni.e.ryynanen@utu.fi

Tiia
1. vuoden yrittäjyyden opiskelija.
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
– Ihmissuhteet
– Alakuloiset ajatukset
– Koulustressi
Yhteystiedot
+ 358 44 27 3 0508
tiia.m.kiuru@utu.fi

Paavo
2. vuoden tietojärjestelmätieteiden opiskelija.
Kokemuksia, joista voit saada vertaistukea:
– Usean tutkinnon suorittaminen
– Itsekriittisyys
– Työnhakustressi
-Ajanhallinta
-Keskittymisvaikeudet
Yhteystiedot
+358 44 280 5210
pjpato@utu.fi
Omaopettajat
Omaopettajat auttavat sinua opintojen parissa. Ota rohkeasti yhteyttä mikäli tarvitset apua opintojen etenemisen, kandidaatin- tai Pro gradu -tutkielman kanssa.
Katso tästä lista omaopettajista.
Apua saat myös opiskelun askarruttaviin kysymyksiin opintotoimistosta. Katso lisää täältä.
Katso myös opintojen ohjauksesta täältä.
Chatit
- Sekasin chat – ”Jokainen on joskus sekasin.”
- Nyytin chat – Vaihtelevia teemoja.
- SYLI-chat – ”Askarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta?”
- Tukinetin chatit – Monenlaisia chatteja.
Tarinoita

Satun kokemuksia
Olen pienestä asti ollut aika kova suorittaja ja täydellisyyden tavoittelija. Kaikessa pitäisi olla hyvä, kaikki pitäisi osata aina tehdä itse ja mieluusti vielä paremmin kuin edellisellä kerralla. Olen äärimmäisen kiltti ja hyväntahtoinen ihminen, kaikkia muita paitsi itseäni kohtaan. Ja se on välillä aika rankkaa.
Monet sanovat, että opiskelu on elämän parasta aikaa. Siksi koin pitkään huonoa omaatuntoa siitä, kuinka harmaa oma pupuvuoteni oli. Oli vaikeaa ihmissuhderintamalla, vaikeaa kotona ja vaikeaa koulussa. Samaan aikaan kun muut viilettivät opiskelijaelämän riennoissa haalien uusia kavereita itse joko matkustin ympäri Suomea tai kyhjötin yksin kotona. Mitä enemmän viikkoja kului, sitä väsyneempi ja yksinäisempi olin. Tuntui, että vajosin aina vain syvemmälle johonkin omaan epätoivooni enkä vain yksinkertaisesti jaksanut tehdä asialle mitään. Ei oikeastaan kiinnostanut tehdä asialle mitään.
Hyvän aikaa arki oli lähinnä laahustamista velvollisuudesta toiseen. Asiat, jotka ennen olivat tuottaneet iloa, eivät enää tuntuneet miltään, mikään ei tuntunut miltään. Jotain kertoo se, että koko tähänastisen elämäni olin kelpuuttanut kokeista ainoastaan kymppejä. Nyt minua ei voinut vähempää kiinnostaa, vaikka sain tenteistä pelkkiä ykkösiä. Podin koko ensimmäisen vuoden huonoa omaatuntoa siitä, etten viihtynyt koulussa, jonne pääsemisen eteen olin nähnyt niin hirveästi vaivaa. Ehkä vein paikan joltain, joka olisi nauttinut enemmän.
Muistan jossain vaiheessa keskellä tätä synkkyyttä ajatelleeni, että olisi edes itkettänyt tai suututtanut. Sekin olisi ollut parempi kuin se turta tunnottomuus. Ja tämän kaiken lisäksi ruoskin itseäni säälimättä siitä, kuinka epäonnistunut olin. Kuinka kehtasin olla niin masentunut ja onneton, vaikka kaikki oli periaatteessa ihan hyvin. Samaan aikaan läheiset ihmiset menettivät perheenjäseniään, mikä oikeus minulla oli olla surullinen?
No, ihan jokaisella on oikeus olla surullinen. Meillä kaikilla on omat ongelmamme ja vaikeutemme eikä niitä pitäisi laittaa mihinkään tärkeysjärjestykseen niin kuin itse ehkä yritin. Elämä ei ole mikään kärsimyskilpailu. Minä tein sen virheen, että jäin todella yksin ajatusteni ja onnettomuuteni kanssa. En tainnut kertoa yhtään kenellekään, kuinka vaikeaa silloin todella oli. Tai jos kerroin, niin vähättelin reilusti. Tilanne olisi voinut helpottaa paljon nopeammin, jos olisin jakanut taakan jonkun kanssa. Sen sijaan kärvistelin yksin reilun vuoden pitäen samaan aikaan yllä sen verran taidokkaita kulisseja, että kukaan tuskin arvasi mitä kaikkea pääni sisällä myllersi.
Mikä sitten auttoi? Se, että aloin taas tekemään asioita. Pakotin itseni liikkeelle ja täytin kalenterini erinäisillä aktiviteeteilla. Ryhdyin varsinaiseksi järjestöaktiiviksi ja hurahdin siihen täysin. TuKY-hörhöilyn ansiosta tutustuin kymmeniin uusiin ihmisiin ja pitkästä aikaa koin taas olevani osa jotakin. Ja jossain vaiheessa muistin, että elämä on oikeastaan ihan kivaa. Varsinkin silloin, kun on Pikkulaskiainen.

Nooran kokemuksia
Tällä hetkellä kaikki on oikein hyvin. Helmikuussa 2016 sen sijaan luin hulluna pääsykokeisiin kotona, kun äiti tuli kotiin paniikissa. Häneltä oli löydetty aivokasvain. Itkimme yhdessä keittiössä, pelotti.
Haluisin jatkaa töissä käymistä ja kokeisiin lukemista, vaikka kassalla tuntui pahalta hymyillä ihmisille ja kotona ei keskittyminen riittänyt mihinkään. Kevät meni sumussa, olin hyvin ahdistunut enkä aina tiennyt stressasiko minua pääsykokeet vai äidin sairaus. Huomasin, että minua alkoi ärsyttää hyvänpäiväntuttujen Facebook-postaukset, joissa he valittivat uutta poskiontelontulehdusta tai allergiaa. Mitä murehtimista niissä on? Äiti saattaa kuolla.
En halunnut myöntää itselleni, miten ahdistunut olin keväällä. Eräänä iltana kummallinen möykky rinnassa kasvoi liian suureksi, kun olimme lähdössä perhetuttujen kanssa syömään. Itkin kaikkea pahaa oloani ja muistan edelleen, miten pahalta minusta tuntui, vaikka väitin olevani kunnossa. Äiti tuli sanomaan, että nyt varataan aika terapiaan. Kävin sen jälkeen keväällä muutaman kerran puhumassa terapeutille ahdistuksestani ja peloistani, alkoi jo tuntua paremmalta ja toiveikkaammalta.
Leikkausajan äiti sai syyskuulle. Kesällä perheessä saatiin lisää iloisia uutisia, kun pääsin opiskelemaan ja äitikin sai rentouduttua lomalla. Menimme perheen kanssa Prahaan, viljelimme mustaa huumoria siitä miten isän pitää löytää äidin kuoltua uusi nainen tai miten leikkaustilanteessa kirurgit voisivat leikkauttaa samalla vaikkapa äidin nenän ja kävimme mökkeilemässä yhdessä. Aivokasvaimesta alkoi tulla normaali asia, me selviäisimme tästä kyllä.
Syksyllä koulu alkoi, olin jännittynyt uusi pupu ja halusin käydä paljon tapahtumissa. Muutin ensimmäistä kertaa omaan asuntooni. Itsenäistyin kertaheitolla. Kiire ja koulustressi alkoivat hiljalleen kasaantua samalla, kun äidin leikkaus lähestyi. Koulun jälkeen tulin aina suoraan asunnolleni, joka ei vielä tuntunut kodilta. Vaikka tapahtumia oli monesti viikossa ja kävin suurimmassa osassa niistä, itkin ennen lähtöä väsymystäni. Kerran olin syömässä isovanhempieni kanssa, enkä voinut keskittyä mihinkään. Kotiin päästyäni soitin äidille hysteerisenä. En muista ikinä olleeni niin kokonaisvaltaisesti ahdistunut kuin silloin harmaana syyspäivänä. Sen päivän iltana oli Wiiniklubin rapujuhlat, joita olin odottanut paljon. Jätin melkein menemättä, kun makasin sängyssä kippuralla ja pelkäsin, mitä tapahtuu äidille ja miten jaksan jatkaa tätä tahtia elämistä.
Ahdistus palasi salakavalasti, kun elämässäni lisääntyi kiire ja stressi. Olisi voinut ajatella, että unohtaisin pelkoni äidin tilanteesta kun saisin paljon tekemistä. Liika oli kuitenkin liikaa, ja asiat alkoivat kaatua päälleni.
Leikkauspäivä oli yksi elämäni hirveimmistä. Vaikka nyt tiedän, että kaikki meni suunnitellusti ja äiti toipui hyvin, muistan edelleen miten kamalaa oli istua luennoilla miettien samalla mahdollisuutta siihen, että äitini ei herää leikkauspöydältä tai miten kamalaa oli käydä leikkauksen jälkeen teho-osastolla kohtaamassa lääkitty ja kipuileva äiti.
Kun kokee ahdistuneisuutta ja pelkoa, ei auta rationaalinen tieto siitä, että Turussa operoivat maailman huippuihin kuuluvat kirurgit, hoitohenkilökunta on kokenutta ja selkeäreunaisten aivokasvainten leikkaukset sujuvat pääasiassa aina onnistunesti. Millään ei ole väliä, kun rakas läheinen on leikkauspöydällä.
Luulen, että ahdistusoireeni kasvoivat suuriksi syksyllä koulun vuoksi. En ehtinyt käsitellä asioita kunnolla, ja pahat ajatukset pääsivät taas mieleeni. Halusin menestyä opinnoissa, käydä tapahtumissa ja tavata uusia ihmisiä, vaikka sisältä olin hajalla.
Olen oppinut , että on inhimillistä välillä väsyä. Keskustelin viime viikonloppuna äitini kanssa asiasta, kun olin vanhempieni luona syömässä. Hän totesi, että ihmisen voimavarat suhteessa elämäntilanteeseen ovat hyvin ehtyväiset – tsemppaaminen ei aina riitä, kun hyökyaalto elämää mullistavia asioita nousee kerralla. ”Silloin pitää olla armollinen itselleen ja muistaa, että mikään ei kestä ikuisesti, ei edes se paha ja kipu”, hän totesi.
Haluatko jakaa tarinasi?
Hankkeen kannalta on äärimmäisen merkityksellistä, että saamme samaistuttavia, todellisia tarinoita opiskelijoiltamme. Jos haluat jakaa tarinasi, laita sähköpostilla nimesi, kuvasi ja tarinasi kopo(ät)tuky.fi ja annat yhteisöllemme enemmän kuin paljon!
Vertaistukea tilastoista
Tässä muutamia nostoja mielenterveyskyselystä, johon saimme yli 300 Turun kauppatieteiden ylioppilaan vastausta. Vastaukset ovat opiskelijoiden kokemuksia viimeisen vuoden ajalta.
%
Yli 60% on ollut useamman kerran vaikeuksia rentoutua.
%
Lähes 3/4 on kokenut yksinäisyyttä vähintään satunnaisesti.
%
Noin kolmanneksella on ollut vaikeuksia keskittyä opiskeluun lähes viikottain tai useammin.
%
Lähes puolet on kokenut ahdistusta tulevaisuudesta useamman kerran.
%
Lähes jokaista ahdistaa työn saanti vähintään hieman. Jopa kolmannesta vähintään melko paljon.
%
Yli puolta ahdistaa opintomenestys vähintään jonkin verran.
%
Yli puolta ahdistaa taloudellinen pärjääminen vähintään jonkin verran.
%
2/3 ahdistaa sosiaalinen paine verkostoitua.
%
Itsensä vertaaminen muihin aiheuttaa lähes 70%:lle ahdistusta.
Ammattiapua veloituksetta, luottamuksellisesti ja nopeasti
Opi elämäntaitoja

Nyyti ry
Apua arkisiin asioihin kuten arjen rutiineihin. Reilusti tarjolla materiaalia kuten ohjeita ja äänitteitä, joissa vinkkejä ja välineitä oman hyvinvointisi ja elämäntaitojesi vahvistamiseen.
Ohjaamo Turku
Apua työllistymiseen ja urasuunnitteluun.
Uniliitto
Apua nukkumiseen.
Syömishäiriöt
Turun kaupungin ravitsemusterapia
Ravitsemusterapeutti auttaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Erityisruokavaliota vaativat sairaudet
- Syömiseen liittyvät ongelmat
- Ravitsemuksen avulla ehkäistävissä olevien sairauksien riskitekijät
- Tilanteet, joissa syöminen muutoin askarruttaa: lasten ruokailu, kasvisruokavaliot jne
Syömishäiriöliitto
Tukipuhelin ja paljon muuta.
TYKS, syömishäiriöyksikkö
Syömishäiriöyksikkö tarjoaa erityistason (eli tertiääritason) hoitoa potilaille, jotka kärsivät syömishäiriöistä. Syömishäiriöt ilmenevät häiriöinä suhteessa ruokaan, painoon ja kehonkuvaan tavalla, joka uhkaa potilaan terveyttä tai toimintakykyä.

Vertaistukea

Tsemppari, nuorten aikuisten kohtaamispaikka
Erilaisia teemailtoja ja vapaamuotoisia tapaamisia. Mm jännittäjäryhmällä tapaamisia.
Opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistämässä
Facebook-ryhmä
Päihdelinkki, Vertaistukiryhmät
Lukuisia vertaistukiryhmi. Vertaisryhmissä koettu tuki, yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunne vahvistaa itsetuntemusta ja lisää voimia.
Henkilökohtaista tukea
Turun kaupunkilähetys ry
Voit saada omakoutsin – tukea työelämään ja opiskeluun. Käytännössä tukea vaikka päivärytmin ylläpitämiseen tai rahankäytön suunnitteluun.
Tai voit saada tukihenkilön tukea asumiseen ja itsenäistymiseen. Tämäkin tuki tietenkin ilmaiseksi.
Vamos Turku
Mikäli työllistyminen, opiskelu, ura tai raha-asiat askarruttavat taikka kaipaat juttuseuraa, haluat ulos kodistasi, sosiaalisiin tilanteisiin tukea tai unirytmisi kuntoon, saat Vamoksesta oman työntekijän, jolla on aikaa tutustua sinuun. Hän kulkee vierelläsi ja tukee sinua tulevaisuuden suunnittelussa.
Mieli Tukisuhde
”Mieli Tukisuhteessa voit keskustella yksityisesti, luottamuksellisesti ja halutessasi nimettömästi kriisityöntekijän tai koulutetun, vapaaehtoisen tukihenkilön kanssa. — Keskustelutuki on tarkoitettu muutamien kuukausien, korkeintaan noin puolen vuoden mittaiseksi tukisuhteeksi elämässä eteen tulleessa ongelma- ja kriisitilanteissa.”

Päihdeongelmat

YTHS, apua alkoholinkäytön arviointiin ja seurantaan
Alkoholin kulutuksen määristä monia testejä ja ohjeita.
Kaupungin päihdepalvelut
Monipuolista päihdehoitoa.
A-klinikka nuorten palvelut Turku, apua päihde- ja mielenterveysongelmiin
Omasta tai läheisen päihteiden käytöstä huolestuneille 16–25-vuotiaille nuorille. Myös esimerkiksi pelaamiseen tai netinkäyttöön liittyviä ongelmia.
Yksinäisyys
Turun kaupunki, apua yksinäisyyteen
”Lasten ja nuorten yksinäisyydellä ja syrjäytymisellä on suora yhteys tulevaisuuden hyvinvointiin. Yksinäisyys johtaa helposti syrjäytymiseen ja lisää työttömyysriskiä merkittävästi. Me haluamme saada yksinäisyyden kierteen katkeamaan ja ihmiset avun piiriin.”
Mielenterveyden keskusliitto, apua yksinäisyyteen
”Yksinäisyys kaivertaa mielessä. Velka-ahdinko valvottaa öisinkin. Miksi kaikki on kuin vuoristorataa? Varmaan kellään muulla ei ole elämä näin hankalaa. Miksi en jaksa edes nousta aamulla sängystä? Ei ole ketään kelle puhuisin, enkä tiedä mitä tekisin.”
Etsivä nuorisotyö
”15–29-vuotias nuori tai nuori aikuinen, etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa voit tulla juttelemaan mieltäsi askarruttavista asioista vaikka kahvikupin äärelle. Toimintamme on sinulle täysin vapaaehtoista ja luottamuksellista.”

Stressi, ahdistus ja masennus

Mielenterveysseura, tietoa ahdistuksesta
”Seuraavat askeleet auttavat hakemaan toimivia apukeinoja:
- Tunnista tilanteet tai asiat jotka aiheuttavat ahdistusta
- Pohdi, onko ahdistus aiheellista, ovatko nämä asiat ja tilanteet hyvinvointia uhkaavia, ja vaativatko ne toimia (esim. työtilanteen uudelleen arvioimista)
- Mieti, ketkä voivat olla tukenasi tilanteessa, kenelle voisit puhua asiasta?
- Millaisia taitoja tai keinoja voisit oppia, jotka lievittäisivät ahdistusta?”
Turun kaupunki, apua mielen pulmatilanteisiin
”Kun stressi alkaa häiritä elämääsi, on sinun aika pysähtyä. Mieti, mikä on elämässäsi tärkeää ja tarpeellista ja käytätkö aikaasi niissä taitavasti.”
Äkillinen tarve avulle
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, kriisiapu
Apua, kun yksittäistä opiskelijaa kohtaa äkillinen, järkyttävä tapahtuma (esim. onnettomuus tai läheisen äkillinen kuolemantapaus) tai opiskelijaryhmää taikka opiskeluyhteisöä kohtaa äkillinen, järkyttävä tapahtuma (esim. onnettomuus tai äkillinen kuolemantapaus).
Mielenterveysseura, kriisipuhelin
Olet vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman. Elämäsi on juuri muuttunut ja se tuntuu ylivoimaiselta. Koet, ettet jaksa enää yksin huolen tai murheen kanssa. Tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia.
Turun kriisikeskus
Tarjolla lyhytaikaista tukea ja apua kriisistä selviytymiseen. Niin puhelimitse kuin Turussa Maariankadulla.

Seksuaalisuus

Väestöliitto, tietoa seksuaalisuudesta
”Tälle sivulle on koottu ammattilaisille materiaalia seksuaalikasvatuksen tueksi.”
Turun kaupunki, seksuaalineuvonta ja -terapia
”Seksuaalineuvonnassa/-terapiassa käsitellään mieltäsi askarruttavia seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä. Yleisimpiä vastaanotolla käsiteltäviä asioita ovat:
- oma kehonkuva
- haluttomuus/halujen eriparisuus
- sairauksien vaikutukset seksuaalisuuteen
- seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset
- sukupuolen kokemukseen liittyvä ristiriita
- parisuhteen seksuaalisuus
- seksuaalinen väkivalta
- vertaistukiryhmät”
Seksitautien etätestaus
Epäiletkö seksitautitartuntaa? Saat YTHS:ltä maksuttoman klamydia- ja tippuritartunnan etätestin postitse.
Lisäksi linkkejä, joista löydät monenlaista apua:
https://tukinet.net/
https://mieli.fi/fi
https://www.nyyti.fi/
https://www.mielenterveystalo.fi/
https://www.hdl.fi/vamos/
https://www.turku.fi/ohjaamo