Kun olin iltasatuiässä, isäni luki minulle ja veljilleni
joka ilta ääneen kirjoja, jotka ilmeisesti olivat hänen mielestään lapsille
sopivia satuja: Sinuhe egyptiläistä, Frankensteinia ja Draculaa. Luimme
muutaman luvun illassa, me ja isä. Jokainen sai vuorollaan lukea vähän, sillä
iltasatuhetki oli myös lukutreenihetki. Minulle ainakin oli mahtavan tärkeää
juuri se, että saimme lukea ”aikuisten kirjoja”, vaikka ne joskus olivatkin viisivuotiaalle
käsittämättömän pitkäveteisiä ja kestivät parhaimmillaan useita kuukausia (Taru
sormusten herrasta -trilogia.)
Nämä lukutreenit ja yhteiset hetket muissa maailmoissa muokkasivat
käsitystäni lukemisesta ja sen tärkeydestä. Koko lapsuus- ja nuoruusikäni luin
todella paljon laidasta laitaan klassikoita, komedioita, romanttisia kirjoja,
kauhukirjoja, nuorten kirjoja ja satukirjoja. Luin palkittuja historiallisia
romaaneja (ja puhuin niistä äänekkäästi, jotta kaikki saivat kuulla millainen
intellektuelli seiskaluokkalainen olin) ja pinkkikantisia hömppäpokkareita (yön
pimennossa pitäen huolen siitä, ettei vain kukaan saanut tietää.)
Nykyään kuitenkin lukuintoni on hiipunut, ja suren sitä
kovasti. Innostus lopahti joskus ylioppilaskirjoitusten ja pääsykoepänttäyksen
aikoihin, kun lukeminen oli pääasiallinen työni eikä se tuntunut enää ihanalta
pakopaikalta arjesta. Netflix korvasi romaanien ahmimisen aivot narikkaan
-tyyppisenä ajanvietteenä. Tuntui, ettei enää pitkän opiskelupäivän jälkeen
jaksa tehdä mitään niin älyllistä kuin lukea kirjaa.
Kuitenkin romaanien lukeminen on täysin eri asia kuin
oppikirjojen ahtaminen, eikä niiden missään tapauksessa tulisi vaivata
toisiaan. Päinvastoin – uskon vilpittömästi, että kaunokirjallisuuden laaja
tuntemus ja siitä nauttiminen tukee kokonaisvaltaisesti kaikkea opiskelua.
Ensinnäkin lukemisen harrastaminen opettaa kirjoittamista
ainakin yhtä hyvin kuin itse kirjoittaminen. Lukeminen tukee niin oikeinkirjoituksen
osaamista kuin tekstin jäsentelyäkin. Sanomattakin selvää, että näistä
molemmista on käsittämättömän paljon hyötyä kaikessa opiskelussa, myös täällä
yliopistossa.
Toiseksi lukeminen on yleissivistävää ja auttaa täten
ymmärtämään ympäröivää maailmaamme paremmin. Yleissivistystä itseään ei mielestäni
koskaan voi arvostaa liikaa, ja auttaapa se myös niissä opinnoissa.
Välillisesti, mutta auttaa kuitenkin.
Kolmanneksi useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nimenomaan
kaunokirjojen lukeminen vaikuttaa myönteisesti eloonjäämiseen. Tämän yksinään voisi
kuvitella olevan kyllin hyvä motivaatiotekijä lukuharrastuksen aloittamiseen
tai jatkamiseen.
Lukuharrastus on mukava, sillä sen voi aloittaa mistä, kuka,
ja milloin vain. Suosittelen kuitenkin, ettet aloita lukemista mistään yhteiskunnallisesti
merkittävästä klassikosta, jotka löytyvät ”100 kirjaa, jotka sinun tulee lukea
ennen kuin kuolet” -listalta, vaikka sitä kirjaa olisikin varmasti mukavaa
kanniskella näyttävästi mercalla. Valitse vaikka kirja, jonka olet jo aiemmin lukenut
ja jonka voit laatuleimata itsellesi sopivaksi. Näin voit varmistaa, ettei kirja
ole huono, sillä se saattaisi kuolettaa harrastuksen jo alkutekijöihinsä. Kun
harrastus on aloitettu, on helpompaa siirtyä uusiin aluevaltauksiin ja antaa
kirjallisuuden viedä mennessään.
Olen aina ollut Kesä On Asennekysymys -tyyppiä. Oma kesänodotukseni alkaa heti tammikuussa ja siihen luonnollisesti kuuluvat ihan liian vähäiset vaatteet, terasseilla istuskelu sinisin huulin ja yleinen innostuneisuus melkeinpä kaikesta. Kaikesta innostuneisuus johtaa kuitenkin helposti siihen, että tekee vähän liian paljon juttuja vähän liian lyhyessä ajassa, keväällä kun tuppaa muutenkin olemaan projekteja ja tempauksia joka sormelle ja varpaalle. Tenttiviikko, kesätyöt, kesäkämppä ja ikkunoidenpesu pitäisi kaikki saada hoidettua mieluiten jo eilen, ja siinä sivussa tietysti juhlia vappua reilusti kolmatta viikkoa.
Tähän lääkkeenä on yksinkertaisesti hidastaminen ja yhden
asian kerrallaan tekeminen. Vaikka kevät on (ainakin minun mielessäni) jo
varsin pitkällä, on kesän alkuun kuitenkin vielä verrattain paljon aikaa ja
kaiken ehtii kyllä tekemään, kunhan keskittyy eikä liikaa yritä multitaskata.
Kokemuksesta tiedän, että on varsin hankalaa esimerkiksi kirjoittaa blogia ja
oppimispäiväkirjaa yhtä aikaa kun samalla yrittää pakata ja tehdä ruokaa.
Vaikka tämä vuodenaika onkin sälähommien ja dedisten luvattu maa, yritä silti löytää aikaa käydä ulkona vaikkapa kävelyllä, sillä siinähän voi jopa ruskettua. Vaikka kadut ovatkin vielä vähän jäisiä ja välillä voi pikkuisen sataa lunta, ei ole mitään syytä olla laittamatta aurinkolaseja päähän ja kevättrenssiä niskaan ja suuntaamaan jäätelölle jokirantaan! (Joudut todennäköisesti ottamaan jäätelön mukaan kotoa sillä jäätelökioskit aukeavat vasta parin kuukauden kuluttua.)
Nautitaan siis hyvistä säistä ja annetaan ihanan auringon lievittää kevätstressiä!
Eletään jo syyskuun puoliväliä ja ollaan palattu opintojen pariin. Tuntuu, että alkusyksy on haastavaa aikaa niin pupuille kaiken hulinan ja vilskeen keskellä kuin vanhemmille tieteenharjoittajille, jotka painivat kurssipalautusten ja raporttien parissa. Keskittymiskykyä koetellaan, kun joka illalle olisi tarjolla jos jonkinlaista tapahtumaa ja samalla deadlinet kolkuttelevat ovella. Opintojen ohella töissä käyvien kalenteri on epäilemättä vieläkin täydempi. Monelle varmasti herää kysymys, että miten tästä nyt pitäisi selvitä?
Turun KY:n tapahtumakalenterista löytyy jokaiselle jotain ja onkin erittäin hyvä tutustua toimintaan, jotta löytää sen oman juttunsa. Vapaa-ajan ja opintojen tasapainottaminen ei ole helppoa – pupusyksyn kokeneena voin sen käsi sydämellä todeta. Ja totta puhuakseni, ei se pari vuotta myöhemmin ole edelleenkään aina ihan taputeltu juttu. Ajanhallinta – tuo hikikarpalot otsalle nostava sanahirviö on jotain, mitä kaikkien tulisi osata tehdä, mutta missä harva meistä kuitenkaan on mestari.
Jotta elämä pysyisi jotenkuten kasassa seuraavat pari kuukautta ja jatkossakin, niin kehotan hengittämään syvään, miettimään kokonaisuutta ja priorisoimaan. Mikä on sulle tärkeintä ja mistä asioista saat voimia jaksamiseen? Mitkä taas on niitä juttuja, jotka vaan on pakko tehdä vaikka sitten hammasta purren? Kun aikatauluttaa menoja ja tehtäviä ja laittaa ne tärkeysjärjestykseen, asiat tuppaavat usein järjestymään. Kalenteri on yksi hyvä tapa saada elämä haltuun ja langat omiin käsiin. Jos minuuttiaikataulu on sun juttu, niin merkkaa sinne ihan päiväkohtaisesti mitä opiskelet minäkin hetkenä ja mihin aikaan pitää lähteä iltaohjelman viettoon. Jos taas suurpiirteisempi aikataulutus sopii sulle paremmin, niin voit tehdä viikkokohtaisen To Do -listan ja yrittää hoitaa pari asiaa joka päivä.
Jos tässä kiireen keskellä on tullut sellainen olo, että pyörit stressipallona seuraavat kaksi kuukautta, koska aika ei vain riitä, niin ei hätää. Pysähdy hetkeksi ja mieti kokonaiskuvaa; tärkeintä on kuitenkin nauttia opiskeluajasta ja elämästä, eikä vain suorittaa päivä toisensa jälkeen. Muista aikatauluttaa aikaa myös itsellesi – oman jaksamisen kautta löytyy energiaa kaikkeen muuhun.
Haku NESUn vuoden 2019 kevätseminaarin järjestäjätiimiin on alkanut. NESU Conference on puolivuosittain järjestettävä seminaari, joka kokoaa pohjoismaiden kauppatieteilijöitä yhteen unohtumattoman viikon ajaksi. Viikko rakentuu aina tietyn ajankohtaisen teeman ympärille, minkä järjestäjätiimi valitsee. Päivisin seminaarissa on yrityscaseja, luentoja ja workshoppeja. Iltaohjelmaan kuuluu erinäistä vapaa-ajan toimintaa, esimerkiksi sitsejä ja viikon huipentava gaalaillallinen. Viime seminaariin voit tutustua osoitteessa http://nesuconference.com/.
Järjestäjätiimissä pääset toteuttamaan pohjoismaalaisille ekonomiopiskelijoille suunnatun seminaarin yhdessä muun tiimin kanssa vastaten omasta vastuualueestasi. Saat myös huomattavaa kokemusta tapahtumajärjestämisestä ja pääset mahdollisesti toteuttamaan villeimmätkin ideasi tapahtumatuotantoon liittyen. Lähtökohtaisesti NESU Conferencen osallistujat otetaan järjestäjäkaupungin ulkopuolelta, joten tiimissä työskentely takaa sinulle myös ainutkertaisen mahdollisuuden päästä osallistumaan itse seminaariviikkoon.
Etsimme oma-aloitteisia ja idearikkaita tiimiläisiä, jotka ovat motivoituneita työskentelemään unohtumattoman kevätseminaarin eteen. Odotamme hakijoilta hyvää organisointikykyä, englannin kielen taitoa, sekä sitoutuneisuutta ja innokkuutta NESUn toimintaa kohtaan. Hakemuksissa eduksi luetaan aikaisempi kokemus NESUn tai Turun KY:n toiminnasta. Nämä eivät kuitenkaan ole ehdottomia vaatimuksia, vaan aito innokkuus tapahtuman järjestämistä kohtaan on tärkeintä. Kerrothan hakemuksessa priorisoidusti mitkä vastuualueet sinua kiinnostavat ja miksi olet pätevä henkilö juuri niistä vastaamaan. Voit myös kuitenkin hakea yleisesti järjestäjätiimiin ilman erityistä pestitoivetta. Mahdollisia vastuualueita ovat mm. päiväohjelma, iltaohjelma, yrityssuhteet, talous, viestintä, markkinointi, gaala, sekä cabin. Tarkoituksena on kasata noin 10 hengen järjestäjätiimi, joka aloittaa työskentelyn jo keväällä 2018.
Lähetä vapaamuotoinen hakemus seminaarin pääjärjestäjille osoitteeseen petteri.a.hyppanen@utu.fi. Hakemusten viimeinen vastaanottoaika on 30.4.2018 klo 23:59.Myös mahdolliset kysymykset pesteihin tai yleisesti Conferenceen liittyen voi lähettää samaan osoitteeseen.
Antoisaa vapun aikaa toivottaen,
Petteri Hyppänen ja Timi Lantela
NESU Spring Conference 2019 päätuottajapari
Turun KY hakee päätuottajaa tai päätuottajaparia ensi keväänä Turussa järjestettävään NESU Spring Conference 2019 -seminaariin. Voit siis hakea pestiin yksin tai parina kaverin kanssa.
NESU Conference on puolivuosittain järjestettävä seminaari, joka kokoaa pohjoismaiden kauppatieteilijöitä yhteen unohtumattoman viikon ajaksi. Viikko rakentuu aina tietyn ajankohtaisen teeman ympärille, minkä järjestäjätiimi valitsee. Päivisin seminaarissa on yrityscaseja, luentoja ja workshoppeja. Iltaohjelmaan kuuluu erinäistä vapaa-ajan toimintaa, esimerkiksi sitsejä ja viikon huipentava gaalaillallinen. Viime seminaariin voit tutustua osoitteessa http://nesuconference.com/.
Päätuottajana johdat järjestäjätiimiä ja vastaat heidän kanssaan seminaarista ja sen sisällöstä. Pääset toteuttamaan itseäsi kansainvälisessä tapahtumassa ja saat huomattavaa kokemusta projektijohtamisesta ja tapahtumajärjestämisestä.
Päätuottajalta toivotaan aiempaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä. Myös aiempi kokemus NESUn toiminnasta ja seminaareista katsotaan eduksi, mutta eivät ole ehdottomia edellytyksiä. NESUn toimintaan ehtii perehtyä vielä lisää vuoden 2018 aikana ja syksyllä Islannissa järjestettävä NESU Autumn Conference 2018 tarjoaa mahdollisuuden päästä tutustumaan seminaariin. Lisäksi vaaditaan hyvää organisointikykyä, kykyä hallita suuria kokonaisuuksia, sitoutuneisuutta sekä innokkuutta NESUn toimintaa kohtaan. Seminaarissa virallisena kielenä on englanti, jonka osaaminen on myös pakollinen edellytys.
Vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo tulee lähettää 8.4.2018 klo 23.59 mennessä osoitteeseen nesu-pj@tuky.fi. Hakijat kutsutaan tarvittaessa haastatteluun hakuajan päätyttyä. Lisätietoja voit kysellä allekirjoittaneelta.
