Entistä useampi kasvuyritys tähtää liiketoiminnassaan pelkkää tuloksentekoa suurempaan tavoitteeseen: ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia. Näiden impact- eli vaikuttavuusyritysten määrä on vahvassa kasvussa.

Vaikuttavuusyritysten määrä kasvaa vauhdikkaasti, sillä vuonna 2018 pohjoismaisia toimijoita tunnistettiin 317, vuonna 2019 yrityksiä oli 647 kappaletta ja nyt toimijoita löytyi 1018 – segmentin yritysmäärä on liki kaksinkertaistunut jokaisena tarkasteluvuonna.

Danske Bank on kartoittanut State of Nordic Impact -raporteissaan Pohjoismaiden vaikuttavuusyritysten kenttää vuodesta 2018 lähtien. Vuoden 2020 kartoituksessa on identifioitu ja analysoitu yli tuhat pohjoismaista yritystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Vuonna 2020 tarkastelluista yrityksistä 35 % on tanskalaisia, 27 % ruotsalaisia, 21 % suomalaisia ja 16 % norjalaisia.

Vaikuttavuusyritykset suuntaavat länsimarkkinoille, eivät kehittyviin talouksiin

Vaikuttavuusyrittäjyyteen liitetään usein vahvoja mielikuvia. Tuoreessa raportissa on pyritty pureutumaan näihin oletuksiin esimerkiksi vaikuttavuusyritysten kohdemarkkinoihin, liiketoimintamalleihin ja niiden skaalattavuuteen, yrittäjäkunnan rakenteeseen sekä vaikuttavuussijoittamiseen liittyen.

Vaikuttavuusyritysten toimintaa jäsennetään usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Nämä 17 tavoitetta kattavat ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevat keskeiset globaalit haasteet. Pohjoismaiset vaikuttavuusyritykset keskittyvät ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin (21 % yrityksistä), vastuullisen kuluttamisen (21 %) sekä puhtaan energian (11 %) teemoihin.

Vaikuttavuuteen liitetään usein ajatus siitä, että yritykset suuntaavat toimintansa kehittyville markkinoille. Raportistamme käy kuitenkin ilmi, että peräti 77 % pohjoismaisista yrityksistä kohdentaa liiketoimintansa selkeästi kehittyneisiin talouksiin, erityisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Pohjoismaisten vaikuttavuusyritysten liiketoiminnan pohja lepää siis vahvasti hyvinvointiyhteiskunnille tyypillisten ongelmien ratkaisemisessa: ikääntyvä väestö, eettisempien tuotteiden kasvava kysyntä ja tarve vaihtoehtoisille energiaratkaisuille luovat mahdollisuuksia uuden tyyppiselle liiketoiminnalle.

Suomi vs. naapurit  

Vaikuttavuusyritysten kenttä on tällä hetkellä tilastojen valossa hyvin samankaltainen eri Pohjoismaissa: yritysten keskittyminen eri kestävyystavoitteisiin on linjassa ja mies- sekä naisyrittäjien suhteelliset osuudet noudattelevat samaa jakaumaa. Joitakin eroja kuitenkin löytyy.

”Suomalaisten vaikuttavuusyritysten osalta korostuu erityisesti keskittyminen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin teemoihin, sillä 28 % toimijoista toimii tässä segmentissä. Tanskassa ja erityisesti Ruotsissa, joka on selkeästi johtava Pohjoismainen vaikuttavuusmarkkina, yrittäjien kokemuspohja eroaa Suomesta ja Norjasta: suomalaisyrittäjissä on vähemmän sarjayrittäjiä ja keskimääräinen yrittäjäkokemus on aavistuksen matalampi.”

Tärkein selittävä tekijä eri markkinoiden välisissä eroissa on toimialan kypsyys. Vaikuttavuuskentän rakentuminen Suomessa on edelleen kesken ja kaipaamme lisää suunnannäyttäjiä isoista onnistumisista, kuten peli- ja teknologiastartupien kentässä on tapahtunut. Vahva vaikuttavuuden kasvutrendi tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia profiloitua edelläkävijöinä – aallolla on vielä tilaa.

teksti: Teppo Havo,Danske Bank Suomen kasvuyritysliiketoiminnasta sekä vastuullisuushankkeista vastaava johtaja