Mietin pitkään, mistä lähtisin kirjoittamaan. Rehellisesti sanottuna takana oli yksi syksyn pisimmistä viikoista. Kyllä tekin tiedätte ne viikot, kun mikään ei onnistu ja vastoinkäymiset lyövät päin kasvoja joka ikinen päivä. Tällaisena hetkenä tuntui väärältä alkaa kirjoittaa motivaatiopuhetta tulevaan tenttiviikkoon tai hehkuttaa rakkautta järjestötoimintaa kohtaan. Tästä ajatuksesta tämä blogiteksti lopulta syntyi.
Torstaina 10.10. vietettiin maailmanlaajuista mielenterveyspäivää. Mielenterveysasioista on tullut itselle vuosi vuodelta tärkeämpiä ja erityisesti tänä vuonna aloitetun mielenterveyskampanjan tiimoilta on asiasta tullut keskustelua omassa lähipiirissä entistä enemmän. Vaikka ilmapiiri onkin nykyään huomattavasti avoimempi, niin silti uupumus, ahdistus ja huono olo tulee edelleen peitettyä helposti feikin hymyn alle. Muistakaa, että on ihan okei olla olematta okei.
Olen kiitollinen siitä, että tiedän menneen viikon olleen vain huonojen sattumusten summa, ja tulevana maanantaina aion nousta sängystä oikealla jalalla. Haluaisin tällä tekstillä kuitenkin vain muistuttaa, että meillä kaikilla on joskus vaikeita hetkiä, eikä niinä hetkinä tarvitsekaan aina hymyilyttää.
Paljon tsemppihaleja kaikille loppusyksyyn! Muistakaa kiireen keskellä olla reiluja itsellenne ja ottaa aikaa myös omalle henkiselle hyvinvoinnillenne.
Toiminnanjohtaja