Vappu on aivan kulman takana, ja miettiessäni aihetta tälle blogikirjoitukselle, se luonnollisesti tuli itselleni ensimmäisenä mieleen. Onhan kyseessä kuitenkin opiskelijoille kevään päättävä suuri juhla, johon kuuluu rutkasti erilaisia perinteitä ja tapahtumia. Vapun jälkeen kampukset tyhjenevät ja opiskelijat siirtyvät viettämään leppoisia kesälomapäiviään kukin omaan kesätyöpaikkaansa, mikäli sellaisen onnistui hankkimaan tänä keväänä. Toisena vaihtoehtona on jatkaa opintojen suorittamista myös kesällä, koska mikään ei vedä aurinkoisena kesäpäivänä puoleensa niin paljon kuin yritysjuridiikan oppikirjat.
Kesäopintoihin liittyen, Mercatorilla saattaa kuulla huhua opiskelijasta, joka olisi suorittanut kokonaisen sivuaineen kesäloman aikana. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tuntevan tätä opiskelijaa, vaikka melkein kaikki ovat hänestä kuulleet.
Mutta palataan vielä hetkeksi vappuun. Opiskelijan vappuun kuuluu usein päälle painavat viimeiset palautustehtävät ja deadlinet sekä kevään kurssien tenttiminen. Joskus joku sanoi saaneensa kaikki kevään opinnot pois alta ennen vappua. Kolmatta vuotta peräkkäin mietin, miksen itse ole tajunnut tätä helppoa ja yksinkertaista ratkaisua. Toivottavasti ehditte opintokiireistä huolimatta nauttimaan vapputapahtumista, joita seuraavien viikkojen ajan on tarjolla lähes päivittäin.
Lopuksi, Wikipedian mukaan “Kolme neljästä vapusta on Suomessa poutaisia, ja joka toinen on hyvin aurinkoinen.” Toivotaan, että tämä sattuisi olemaan se joka toinen vappu, ja saisimme nauttia aurinkoisesta vappusäästä.
Hyväksyä ilmanvaihtohormien ja -laitteiden huollon kustannukset.
Hyväksyä Parkin erikoisvaraukset.
Ilmoitusasiat:
Optimi ry:n vuosijuhlat 24.3.
Lex ry:n vuosijuhlat 24.3.
Alumnigaala 25.3.
TSE-listan vaalikoordinaattorihaku
Lisäksi keskusteltiin osakeyhtiön perustamisesta, Paavo Okon turvallisuuspolitiikka -illasta, toimarisitseistä, jaostopalkitsemisesta, TuKYn nimenkirjoitusoikeutettujen ohjesäännön luonnoksesta ja päivityksestä lippu-, nauha- ja merkkiohjesääntöön.
Strategia on käsitteenä läsnä lähes kaikkialla. Kauppakorkeakoulun kursseilla painotetaan läpileikkaavasti sitä tosiasiaa, että yrityksen osa-alueiden toiminta on oltava strategialähtöisiä: johdon laskentatoimen mittaus- ja kannustinjärjestelmät tulee olla harmoniassa valitun liiketoimintastrategian kanssa, henkilöstön rekrytoinnin pitää tukea strategian toteutumista, pitääkö toimitusketjussa tehdä strategisia siirtoja esimerkiksi alihankintakumppaneita valitessa, näkyykö strategiset valinnat markkinoinnissa, ja miten ylin johto ylipäätään suunnittelee, määrittelee ja jalkauttaa yrityksen strategian. Strategiaan törmää myös koulun ulkopuolella. Uutisissa saatetaan roimia Venäjän asevoimien sotilasstrategisia virheitä Ukrainassa: tiedustelun puutteellisuus ja hyökkäyksen painopisteen puuttuminen olivat strategisen tason virheitä. Monella meistä on myös sijoitusstrategia, johon pitää kuulemma FEDin koronnostopäätösten myllerryksessä palata. Myös kandin tai gradun kirjoittamisessa pitäisi olla strategia, jonka avulla voimavarat käännetään haluttuun lopputulokseen. TuKYllä ja TYYllä on niin ikään omat strategiansa.
Strategian sanallisia määrittelyjä on monenlaisia (Bhimani ym. 2019, 623), mutta alun alkaen termi strategia on juonnettu kreikan kielestä, jossa se merkitsee armeijan johtamista (Juuti ym. 2014, 97). Klassisesti ajatellaan, että kiinalainen Sunzi on strategisen johtamisen ensimmäinen sanoittaja, kun hän kirjoituksessaan Sodankäynnin taito määritteli noin vuonna 500 eKr strategisen päätöksenteon ohjeeksi muun muassa, että ”Se, joka tietää, milloin kannattaa ja milloin ei kannata taistella, voittaa” (Nojonen 2017, 76) tarkoittaen, että strategia on taito valita taistelut. Merkittävä sotateoreetikko Carl von Clausewitz puolestaan tarkastelee 1800-luvulla strategiaa ja sen eroja taktiikkaan toteamalla, että strategia tarkoittaa yksittäisten taisteluiden kokonaisuuden käyttöä sodan päämäärien hyväksi (Visuri 1996, 77; Kerttunen 2007).
Vaikka strategia on alun perin sotilasjohtamisen ilmiö, liikkeenjohdon puitteissa strateginen ajattelu on ollut osana johtamista jo tovin. Toisen maailmansodan jälkeen strategiaa ja strategista suunnittelua kutsuttiin ensin taloussuunnitteluksi, sitten pitkän tähtäimen suunnitteluksi, ja vasta 1970- ja 1980-luvuilla strategiseksi suunnitteluksi ja strategiseksi johtamiseksi. (Juuti ym. 2014, 97–98.) Yrityskokonaisuuden strateginen ajattelu voidaan jakaa konsernistrategiaan, jonka avulla yritys saavuttaa visionsa, sekä useampaan liiketoimintastrategiaan, joilla liiketoiminta-alueet menestyvät kilpailijoitaan paremmin. Strategia on näin ollen organisaation pitkän aikavälin suunta ja menestyksen resepti: strategia kuvaa minne ollaan menossa, ja millä keinoin tavoitteet saavutetaan. (Anthony & Govindarajan 2007, 56–57; Juuti ym. 2014, 97–98.) KONE Oyj:n entisen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan mukaan hyvä strategia kertoo, mitkä ovat yrityksen vahvuudet ja millä keinoin se erottuu kilpailijoistaan, jotta päämäärät voidaan saavuttaa (Alahuhta ym. 2015, 51). Myös Bhimanin ym. (2019, 623) mukaan strategia koskee yrityskokonaisuuden resurssien kohdentamista ja käyttämistä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Summaten voidaan todeta, että hyvä strategia lähtee omista voimavaroista, ja voimavarojen avulla päämäärä saavutetaan. Kun menestyksen reseptin ainekset on määritelty, enää puuttuu eksekuutio – eli toimeenpano. Konsulttikielellä puhutaan strategian jalkauttamisesta, mutta ideana on konkretisoida strategia yksittäisiksi toimiksi ja hankkeiksi, joiden onnistuminen halutusti saa strategian sanan mukaisesti elämään. Strategia siis kertoo millä toimialoilla yritys toimii, ja strategian jalkauttamisen prosessi ottaa kantaa siihen, miten valituilla toimialoilla saavutetaan kilpailuetu kilpailijoiden voittamiseksi. Strategian jalkauttamisen hankkeita voivat olla yritysostot, uudet tuotantolaitokset, uusi asiakassegmentti taikka kustannusjohtajuuden tavoittelu.
Miksi strategiasta puhutaan, ja miksi sitä pidetään niin tärkeänä? Kun yrityksellä on selkeä strategia ja arvot, yrityksestä tulee ketterämpi ja osallistavampi. Kun yrityksen strategia on kaikille kirkas ja selkeä, yksittäiset ihmiset kykenevät tekemään eri tason päätöksiä nopeammin ja varmemmin. Logiikka tämän takana on se, kun ihminen kysyy itseltään: jos teen valinnan x viekö se pitkällä aikavälillä toimintaamme kohti päämäärää vai kauemmaksi. Myös arvot toimivat samalla sapluunalla. Päätöksentekotilanteessa päätöksen seurauksia on peilattava arvoja vasten. Kun tarpeeksi moni tekee päätöksiä linjassa strategian kanssa, strategia toteutuu kuin itsestään.
Strategia voi tarkoittaa luopumista. Strategia on taito valita taistelut, siis päättää mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Siksi strategisesta näkökulmasta on pystyttävä perustelemaan miksi jotakin asiaa – kuten uutta tuotetta tai ihmisen rekrytointia – ei haluta edistää. Se on myös luopumista, ja se saattaa olla pieni tragedia.
Suurempi tragedia on se, että strategia harvemmin onnistutaan viemään eturivin taistelijan tasolle. Taktiikka on taito voittaa taistelut, strategia on taito valita taistelut. Kuitenkin, taktiikassa on onnistuttava, jotta strategia toteutuu. Monestiko mietit työssäsi tai luottamustoimessasi, puhumattakaan elämässäsi, päätöksen strategista ulottuvuutta, kun taktisen tason näkökulma on päivittäisessä tekemisessä nenäsi edessä?
Lauri Toivola Taloustoimikunnan puheenjohtaja
Lähteet mainitussa järjestyksessä:
Bhimani, A. – Horngren, C. – Datar, S. – Rajan, M. (2019) Management and Cost Accounting. 7th ed. Pearson, Harlow.
Juuti, P. – Laukkanen, T. – Puusa, A. – Reijonen, H. (2014) Akatemiasta markkinapaikalle: johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. 4. p. Talentum Media Oy, Helsinki.
Nojonen, M. (2017) Sodankäynnin taito. 2.p. Gaudeamus, Helsinki.
Visuri, P. (1996) Carl von Clausewitz ja modernin sodankäynnin teoria. Tiede ja ase, Vol. 54, 64–89.
Anthony, R. N. – Govindarajan, V, (2007) Management Control Systems. 12th ed. McGrawhill, Boston.
Alahuhta, M. – Häikiö, M. – Seppänen, P. (2015) Johtajuus : kirkas suunta ja ihmisten voima : kokemuksia ja näkemyksiä johtamisesta Koneen ja Nokian vuosilta. Docendo Oy, Jyväskylä.
Myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden vuosijuhlatuottajille hallituksen kokouksen 20.3.2023.
Valita sihteeriksi Jenny Sääksen ja puheenjohtajaksi Pihla Kosken hallituksen kokoukseen 20.3.2023.
Valtuuttaa Pirttijärven ostamaan kaksi muurikkaa.
Valita vuosijuhlatiimiin Emma Tainion, Ville Väänäsen, Xenia Merilahden, Mona Martion, Emmi Someron, Ellen Mälkösen, Akseli Mässelin, Tuomas Almin, Jasmin Paukkusen, Ria Autereen, Anna Immon, Iiris Kivelän ja Elina Saarisen.
Lisäksi keskusteltiin hallituksen toimintatavoista, Alumnigaalasta, kestävyysaiheisesta tilaisuudesta, Biz Potential -kilpailusta ja Ekonomien häirintäyhdyshenkilökoulutuksesta.
Keväisten säiden alkaessa ja auringon pilkistäessä harmaiden pilvien takaa sekä ensiviikon sääennusteen näyttäessä jo 10 asteen lämpötilaa, on aika aloittaa kesän suunnittelu. Kesä on lemppari vuodenaikani ja ajatus kesästä pitää minut positiivisena aina läpi pimeän talven. Turku on parhaimmillaan kesällä ja siksi sitä voidaankin kutsua Suomen parhaaksi kesäkaupungiksi. Syntyperäisenä turkulaisena koen velvollisuudekseni kertoa teille parhaat vinkit kesän viettoon Turussa.
Tuomiokirkon terassi
Tuomiokirkon terassi aukeaa Tuomiokirkon aukiolle toukokuussa. Terassi kokoaa useat eri ravintolat ja live-musiikin yhteen ja takaan, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Terassilla on aina ihana kesäinen tunnelma, joten en voi kuin suositella sitä kaikille.
Jokilaivat ja jokiranta
Jokilaivat tarjoavat mahtavan miljöön afterworkeille sekä kaikenlaiselle illanvietolle. Ravintolalaiva Donnan terassilta voit viikonloppuisin bongata koulukaverisi huurteisella. Mikäli laivat eivät houkuttele on jokirannan sykkeessä hengailu mahtava tapa viettää kesäiltaa.
Ruisrock
Vaikka Ruisrockin artistikattaus ei miellyttäisi juuri sinua, on festivaali kokonaisuudessaan kokemuksen arvoinen. Auringon paistaessa rantalavakeikkojen tunnelma on jotain sanoinkuvailematonta ja se täytyy jokaisen Turussa kesän viettävän päästä tuntemaan. Jo itse matka alueelle pitkin Via Dolorosaa on elämys itsessään.
Metsäretki
Turun lähistöltä voit löytää useita metsiä, jotka kesällä pursuavat mustikoita. Suosittelen kaikille irtiottoa kaupunkiarjesta menemällä kesällä metsään kävelylle mustikka-aikaan. Vasta poimittu mustikka on paras mustikka. On myös palkitsevaa leipoa mustikkapiirakka itse poimituista mustikoista.
Uimarannat kuten Uittamo tai Ruissalon Saaronniemi
Lämmintä kesäpäivää on kiva viettää hyvässä seurassa rannalla. Useilta Turun uimarannoilta voi myös vuokrata sup-laudan tai kanootin, joka toimii mukavana aktiviteettina vastapainoksi pelkälle rannalla makoilulle. Ei ole parempaa tapaa viettää kesäpäivää kuin meren äärellä. Ruissalon Saaronniemessä on myös hyvät mahdollisuudet grillaukseen.
Naantali
Naantali on upea kesäkaupunki aivan Turun kupeessa, eikä turhaan puhuta Naantalin auringosta. Sen alla kelpaa aina oleskella. Etenkin vanha kaupunki ja sataman laituri tarjoaa mahtavat olosuhteet kesäiselle kävelylle, samalla voit tehdä pikavisiitin sataman suosittuihin rantaravintoloihin.
Mantun grilli
Yön pikkutunteina Turun kuuluisimpana nähtävyytenä toimii Mantun grilli. Haekin siis idylliseltä grilliltä makkispekkikset mukaan ja nauti makoisa ateria läheisessä puistossa tai jokirannassa katselemalla auringon nousua. Tämän turkulaisemmaksi et kesällä pääse.
Låna-vene ajelu
Mikäli kaipaat hauskaa kesäpäivän aktiviteettia on Aurajoesta mahdollista vuokrata Låna-vene. Lähde veneajelulle yhdessä ystäviesi kanssa pitkin jokea. Veneen voi vuokrata useammaksikin tunniksi ja tehdä veneajelun vähän pidemmälle.
Kesäteatteri
Samppalinnan kesäteatterissa on joka kesä ohjelmistossa useita näytelmiä, joita kannattaa mennä katsomaan. Kesäteatteri tarjoaa mahtavan kulttuurikokemuksen ulkoilmassa. Ensi kesänä Samppalinnassa pyörii 9 to 5, joka varmasti viihdyttää katsojaa kuin katsojaa.
Tässä yhdeksän tapaa viettää kesäpäivää Turussa. Listasta jäi varmasti puuttumaan vielä useita hyviä tapoja, mutta näistä oma Turku-kesäni useimmiten koostuu. 🙂
