All Colours United
”Tenttejä voi uusia, bileitä ei.” Olet saattanut törmätä kyseiseen lausahdukseen silloin tällöin etenkin ulkkiskiikareiden välittömässä läheisyydessä. Tällä ei suinkaan tarkoiteta, että opiskeluajan ydin on rällätä eestaas noppia karttaen kohti ennenaikaista maksansiirtoa. Tapahtumatuotanto Turun kauppakorkeakoulussa on jo todella ammattimaista. Parasta on se, että sitä palettia pyörittävät vapaaehtoiset omalla ajallaan omasta halustaan pilke silmäkulmassa, rakkaudesta lajiin. Jokaisella jaostolla ja toimijaryhmällä laatu on korvannut määrän ja jokaiselle löytyy oivallista vapaa-ajan puuhaa TuKY:n edustamisesta aina viinien puntarointiin sekä lenkkisaunomisiin, puhumattakaan TYY:n laajasta tarjonnasta ja niin edelleen.
Edellä mainittu lausahdus tarkoittaa, että jokaisessa tapahtumassa pyritään ainutlaatuisuuteen. Kehitetään uusia konsepteja ja viedään edellisiä eteenpäin. Uskalletaan tarvittaessa tuhota ”aina on ollut” -periaate ja luoda uutta. Aina uusi idea ei onnistu, mutta sillä ei ole merkitystä. Huono päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.
Ulkkis järjestää vuodessa yli 20 tapahtumaa, joista jokainen on keskenään erilainen ja vaatii erilaiset järjestelyt eri sidosryhmien kanssa. On baaritapahtumia, pirskeitä omissa tiloissa, aluevaltauksia muissa kaupungeissa sekä kaikkea muuta epämääräistä näiden väliltä. Ulkkis on siitä varsin jänskä organisaatio, että mikään ei tunnu olevan mahdotonta. Toiminta kasvaa ja rajoja rikotaan ennakkoluulottomasti. Ulkkis pyörii täysin jäsenistöä ja opiskelijayhteisöä varten, eli hyvin myynyt tapahtuma mahdollistaa myös seuraavasta tapahtumasta paremman. Ulkkis on meidän kaikkien ja meille kaikille.
Loimme yhdessä LEX ry:n sekä TLKS:n kanssa Trilogia-bilesarjan, joka oli jättimenestys. Trilogian toinen osa, Pyhiinvaellus, oli täysin uusi konsepti, joka toi mahdollisuuden kokea näiden muiden järjestöjen kuuluisat tilat. Tapahtuma oli onnistunut ja todella viihdyttävä. Näillä kolmella järjestöllä on paljon yhteisiä arvoja sekä intressejä. Trilogian myötä jäsenet pääsivät tutustumaan toisiinsa paremmin kuin koskaan ennen ja viimeisetkin mahdolliset jäät sekä ennakkoluulot järjestöjen välillä passitettiin menolipulla unholaan. Vapun Amazing Race paketoi tämän kevään kolminaisuusseikkailut, mutta Trilogia on tullut jäädäkseen.
Karuselli. Pikku G. Nämä kaksi ovat puhututtaneet väkeä viimeiset viikot Turussa ja nyt median myötä koko Suomessa. Ulkkis on parhaimmillaan silloin, kun sen hallitus on täynnä ennalta-arvaamattomia luovia hulluja, joiden ikuisen naurun ja huonojen vitsien takaa paistaa rautainen ammattitaito. ”Ulkkiksen puheenjohtaja on yksinhuoltaja, jonka kaikki kahdeksan lasta ovat kehitysvammaisia”. Noh, ei ihan näinkään. Ulkkisperhe ei ole turhan hierarkkinen tai byrokraattinen, vaan Ulkkiksessa jokainen pääsee toteuttamaan itseään eikä henkseleitä pidetä turhan tiukalla. Ideoita ei ammuta välittömästi sarjatulella alas ja huudeta perään ”aina on ollu näin, prkl”, toki perinteitäkin vaalitaan. Vaadin huonoja ideoita, huonoja yrityksiä ja itseltäni myös epäonnistuneita päätöksiä. Kymmenien huonojen ideoiden keskeltä nousee ennen pitkää yksi täydellinen jackpot. Tällä kertaa se oli Pikku G.
Karuselli järjestettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Järjestöjä tuli mukaan muutama enemmän myös AMK:n puolelta, mikä teki Karusellista aidosti poikkitieteellisen. Kaikki palaset loksahtivat kevään edetessä kohdalleen, enkä olisi voinut toivoa parempaa yhteistyötä pääesiintyjän suhteen kuin Pikku G:n, vaikka prosessin alkuun saaminen haastavaa olikin. Kohderyhmä ja ajankohta olivat täydellisiä tälle ainutlaatuiselle keikalle. Karusellin idea on yhdistää haalarikansaa, ”all colours united”. Kuten Pikku G:kin riimeissään tuo esiin: ”kaikki täl planeetal on saman arvosii oltii sit keltasii, mustii tai valkosii”. Tätä on Karuselli. Yleisössä oli ennenkokematon nostalgialataus. Hatun nosto artistille, sillä kymmenen vuoden tauon jälkeen muutaman viikon harjoittelulla bändin veto oli käsittämättömän ammattitaitoinen. Enempää ei voi vaatia. Ehkäpä se kipinä tästä taas roihahti… Karuselli ’17 oli haalarikansalle ikimuistoinen, tällaisia bileitä ei voi uusia. Karusellilla kysyntää riittää moninkertaisesti verrattuna siihen, miten seinät tällä kertaa antoivat myöten. Innolla odotan, mitä ensi vuoden Karuselli tämän myötä tuokaan tullessaan. Hard Rock Hallelujah?
Keväisin terveisin,
Taneli Hukkanen
Vapaa-ajan vastaava