Monttu – ylioppilaskunnan sielu
Monttu on meille kaikille tuttu paikka. Sen suojissa olemme nauttineet sekä ruumiin että hengen ravintoa. Monttu on tarjonnut meille elämän eliksiiriä sekä kiinteässä että nestemäisessä muodossa, ja yllättävän usealle sieltä on löytynyt myös elämänkumppani.
Montun alkutaipale sijoittuu alkuvuoteen 1953 ja silloiseen kauppakorkeakoulurakennukseen, joka sijaitsi kauppaopiston kanssa samassa talossa Aurakatu 11:ssa. Ylioppilaskunnalla oli tuolloin polttava tilaongelma, johon se haki ratkaisua pyytämällä rehtori Niilo Ikolalta lupaa saada käyttää tiettyinä päivinä viikossa koulun tiloja. Vahtimestarille luvattiin maksaa siivoamisesta ja koululle korvausta valosta ja lämmöstä. Keskusteluissa Ikolan kanssa kävi ilmi, että ylioppilaskunnalla oli mahdollisuus saada käyttöönsä kokonaan oma tila - kellarikerroksessa sijaitsevat kaksi koululle tarpeettomiksi jäänyttä laboratoriohuonetta. Tämä mahdollisuus toteutui ja ylioppilaskunnalla oli huhtikuussa 1953 oma kolmenkymmenen neliön kerhohuone. Paikka sai sijaintinsa perusteella nimekseen Monttu.
Ylioppilaskunta ja Monttu muuttivat korkeakoulun mukana Aurakadulta Rehtorinpellolle maaliskuussa 1958. Monttu oli alkuaikoinaan ajanviettopaikka, joka oli auki joka päivä iltamyöhään asti. Montussa oli radio, televisio ja puhelin, siellä oli myös tarjolla virvokkeita, sanomalehtiä sekä ammatillisia aikakauslehtiä. Alusta lähtien Monttu toimi myös railakkaampien opiskelijajuhlien näyttämönä. 1950-luvulla Monttu jouduttiin parikin kertaa sulkemaan määräajaksi juhlimisen aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi. Molemmilla kerroilla sulkemisen syynä oli “juhlinnan laatu”, johon rehtori oli pakotettu puuttumaan.
Me uuden vuosituhannen alussa opiskelleet tunnemme Montun päivisin ruokalana ja keskiviikkoiltaisin Euroopan suosituimpana ja kuumimmin sykkivänä yökerhona. Montussa sijaitsivat myös ylioppilaskunnan kirjakauppa, ylioppilaskuntatuotteita myyvä Wanha Narikka sekä ylioppilaskunnan toimistotilat. Monttu on meidän opiskeluaikanamme käynyt läpi ehkä suurimman yksittäisen muutoksen Aurakadulta Rehtorinpellonkadulle muuton jälkeen. Korkeakoulun lisärakennus valmistui 2002 ja samalla korkea- koulun vanhan puolen remontti alkoi, joten myös Monttu oli remontoitavana koko lukuvuoden 2002–2003 ajan. Ylioppilaskunnan toimisto muutti remontin alta korkeakoulun puutalon ensimmäiseen kerrokseen Patriankadulle. Ylioppilaskunta nimesi talon Patriaksi ja sinne siirtyivät hallituksen ja sihteeristön työhuoneet sekä ylioppilaskunnan toimisto. Kirjakauppa ja Wanha Narikka siirtyivät lisärakennuksen uusiin tiloihin, mutta niille osoitettiin huomattavasti entistä pienempi tila, joten Wanhan Narikan tuotevalikoima jouduttiin osin karsimaan pois ja osin yhdistämään kirjakaupan tuotevalikoiman kanssa. Samalla aikaisemmin pelkästään kirjakauppana tunnetun kaupan nimeksi muutettiin Wanha Narikka, eikä erillistä ylioppilaskuntatuotteita myyvää kauppaa enää ollut. Montun bileiden järjestämisestä remonttivuonna ylioppilaskunta teki sopimuksen Sedu Koskisen ja SK- ravintoloiden kanssa ensin ravintola Metropolissa ja myöhemmin, kun sen tilat osoittautuivat liian ahtaiksi, ravintola Primassa. Kokonaisen vuosikurssin ensikosketusylioppilaskunnan juhlahumuun tapahtui poissa ylioppilaskunnan kodista - Montusta.
Remontti muutti Montun ilmettä huomattavasti. Aurakabinetti, jossa buduaari ja baaritiski ennen sijaitsivat, muuttui keittiötilaksi. Entinen ulkotupakkapaikka muuttui korkeaksi sisätilaksi, johon myös uusi tanssilattia sijoitettiin. Henkilökunnan ruokailutilan seinät purettiin ja henkilökunta siirtyi ruokailemaan entiseen kirjakauppaan. Baaritiski muutti entisen Wanhan Narikan tiloihin. DJ:n tilat purettiin ja väliseinä Montun ylä- ja alatasanteen välillä avattiin. Näillä muutoksilla Montusta tuli avara ja valoisa tila. Alatasanteen katossa on vieläkin kaiuttimien ja valojen kiskot muistuttamassa entisen tanssilattian sijainnista. Ylioppilaskunta panosti remontin myötä Montun laitteisiin. Musiikki- ja valolaitteet uusittiin lähes kokonaan, sillä niiden oli oltava liikuteltavissa ja ne oli asennettava paikalleen joka kerta ennen bileiden alkua. Uuteen Monttuun hankittiin entisten mustaa muovia olevien kertakäyttöisten seinäsuojien tilalle uudet kevytpeitteiset kestosuojat, joiden siniselle pohjalle painettiin ylioppilaskunnan logo. Monttu oli saanut uusien opiskelijoiden keskuudessa ansaitusti legendaarisen maineen, eikä juhlatoiminnan siirtäminen takaisin tuottanut ongelmia, vaikka järjestäviltä ryhmiltä bileiden järjestäminen ruokalatiloissa vaatikin lisätyötä. Bileet järjestettiin taas siellä missä niitä oli järjestetty jo viidenkymmenen vuoden ajan ja uudet opiskelijat saivat nauttia uudistetun Montun perinteisestä tunnelmasta aidoimmillaan.
Yksi merkittävimmistä muutoksista oli kuitenkin Montun hallinnoimisen siirtyminen pois ylioppilaskunnalta korkeakoululle. Ylioppilaskunnalla oli aikaisemmin oikeus vuokrata tiloja ulkopuolisille ja järjestää siellä omia tilaisuuksiaan. Korkeakoulun uudisrakennuksen ja vanhan puolen remontin myötä korkeakoululle palkattiin tilakoordinaattori, jonka hallintaan myös Monttu siirtyi. Ylioppilaskunta menetti samalla yhden tulonlähteensä, sillä ruokalatoimintaa harjoittava Amica alkoi maksaa tilasta vuokraa ylioppilaskunnan sijasta korkeakoululle. Ylioppilaskunnan oli myös pyydettävä lupa omien tilaisuuksiensa järjestämiseen tilakoordinaattorilta. Järjestelystä on aiheutunut hieman ylimääräistä vaivaa, mutta ainakin toistaiseksi ylioppilaskunta on saanut käyttää Monttua lähes rajoituksitta omiin juhlatilaisuuksiinsa.
Monttu on ollut ja tulee aina olemaan yksi opiskelijaelämän tärkeimmistä paikoista meille Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan entisille ja nykyisille jäsenille. Muut muistot opiskeluajasta haalistuvat, mutta Monttu pysyy mielessä yhtä kirkkaana kuin ensikokemalla! Olkaa varovaisia, kun vanhoina mummoina ja pappoina muistelette Monttua - siinä saattaa keinutuoli kaatua.
Marko Virtanen
Pääsihteeri 16.9.1999-15.10.2001