1990-2000
Vuonna 1990, 40-vuotisjuhlavuonnaan, Turun KY kärsi jonkinlaisesta kriisistä. Keski-iän kriisi oli tuntematon käsite, mutta kuntalaisten alhaisen edustajistovaalikiinnostuksen vuoksi oltiin pulassa. Aiemmin korkeaa osallistumisaktiivisuutta ylioppilaskunnan toimintaan oli pidetty itsestäänselvyytenä, mutta kaudella 1990–1991 ymmärrettiin, että Turun KY:n tarvitsee tosissaan kilpailla omista jäsenistään ulkopuolisten aktiviteettien kanssa. Uusien toimijoiden rekrytoimiseksi järjestettiin messuviikko, ja yleistä ylioppilaskunta- tietoisuutta edistämään palkattiin tiedotussihteeri. Seuraavina vuosina jaostojen ja ainekerhojen toiminta olikin suhteellisen vilkasta. Tästä osittainen kiitos kuului syksyisille pupupisteprojekteille eli pupupasseille, joiden avulla uudet ykkösvuosi-kurssilaiset saatiin tehokkaasti aktivoitua mukaan ylioppilaskunnan toimintaan.
Ylioppilaskunnan hallintorakenneuudistus pantiin täytäntöön kaudella 1990–1991, jolloin painopiste siirtyi etujärjestötoimintaan. Opintotuen uudistusten ja ulkomaisten yhteistyöyliopistojen lobbaamisen haasteisiin vastaamiseksi hallitukseen istutettiin sosiaali-, kansainvälisten-, korkeakoulu-, järjestö- ja talousasioiden vastaavat puheenjohtajan lisäksi. Uudistuksen myötä myös jaostojen toiminnan luonne muuttui, kun niiden puheenjohtajien ei enää tarvinnut istua hallituksen kokouksissa.
Kaudella 1991–1992 hallitusta vaihdettiin kesken toimikauden edustajiston käsiteltyä pääsihteerin valintaa. Aikaa jälkipeleille ei kuitenkaan jäänyt, vaan ylioppilaskunnan organisaatiouudistuksen jatkaminen taloustoimikunnan osalta sekä sääntöuudistus vaativat ripeää työhön tarttumista. Uudistuksen jälkeen hallituksen vastuulle jäi ylioppilaskunnan järjestötoiminta, kun taas talous-toimikunta keskittyi kokonaisvastuullisesti talouden hoitoon. Korkeakoulupolitiikasta vastaavista hallituksen jäsenistä toinen perehtyi korkeakoulun sisäisiin asioihin toisen seuratessa valtakunnantason tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa. Kaudella 1994- 1995 hallitukseen tuli jälleen myös yritys- suhdevastaava, joka yhdessä valiokuntansa kanssa suunnitteli ja koordinoi ylioppilaskunnan yritys-suhteita. Tiedotusvastaavan toimi lopetettiin, ja aluksi tehtävät siirrettiin pr-vastaavalle. Sittemmin perustettiin tiedotussihteerin virka hoitamaan tiedotusta ja KYlisteen toimitusta.
Turun kauppakorkeakoulun sisällä ylioppilaskunnan toiminta keskittyi opetuksen ja opiskelun kehittämiseen, vaadittiin muun muassa uusia opetus-metodeja ja ennakkoluulotonta suhtautumista opiskelijaan sekä taisteltiin kesätenttien puolesta ja uudistettiin tutkintoa. Maaliskuussa 1993 ylioppilaskunnan hallitus osallistui uuden rehtorin ja vararehtorin valintaa koskeneisiin neuvotteluihin. Rehtorikaksikon tuloksiin oltiin tyytyväisiä ja he jatkoivat seuraavalle kaudelle.
Valtion toimet vaativat melkoisesti huomiota. Kauden 1991–1992 opintotukiuudistuksesta, joka koski muun muassa siirtymisestä 55 kuukauden tukiaikaan yhtä tutkintoa kohti, pyrittiin tiedottamaan hyvin. Valtion talouden heikko tilanne 1992–1993 oli johtaa korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuihin, joilta kuitenkin vältyttiin - kiitos kuului osaltaan Suomen Ylioppilaskuntien Liiton mobilisoimalle lukukausimaksujenvastaiselle mielenosoitukselle Helsingissä. Myös korkea-koulujen rakenteellista kehitystä koskevat suunnitelmat, joissa Turun kauppakorkeakoulun ja myös Turun KY:n itsenäinen asema asetettiin kyseenalaisiksi, saivat kuntalaisten sydämet lyömään muutaman ylimääräisen lyönnin. Seuraavalla kaudella 1993–1994 korkeakoulut ja ylioppilaskunnat kautta maan tempaisivat jälleen; kansallisena korkeakoulupäivänä haluttiin näkyä ja kertoa valtion säästöjen vaikutuksista koulujen toimintaan.
Suhteet muihin sidosryhmiin olivat ajoittain koetuksella, ajoittain erinomaiset. Turkulaisten ylioppilaskuntien liiton STYL:n tarkoituksena oli 1990–1991 yhdessä kaupungin johdon kanssa luoda Turusta opiskelijaystävällisempi kaupunki. Seuraavana vuonna uusittiin opiskelijoiden kunnallispoliittinen ohjelma keskittyen muun muassa opintotukiuudistusten aiheuttamiin ongelmiin, kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen sekä kulttuurimäärärahojen karsimiseen ja liikuntatilojen puutteeseen. STYL-yhteistyön tulosta oli myös kaupungin edustajille vuonna 1992 luovutettu opiskelijan sosiaaliturvaopas.
Ekonomiopiskelijoiden liiton toimintaan oltiin Turun KY:ssä 1991–1992 jopa erosuunnitelmiin asti tyytymättömiä. Tosin marraskuussa 1991 Turku järjesti viestintäaiheiset Ekonomiopiskelijapäivät 180 opiskelijalle Rantasipi Iki-tuurissa. Kaudella 1993–1994 EKOL viritti keskustelua rekrytointipalvelujen perustamisesta kauppa- tieteellisiin yksiköihin. TuKKK:ssa projektin saivat käyntiin vastavalmistuneiden heikko työllisyys- tilanne ja opetusministeriön kannatus. Turun korkeakoulujen yhteisen rekrytointipalvelukeskuksen myötä vastuu hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta siirtyi ylioppilaskunnalta korkeakoululle. Toinen vuosina 1993–1994 opiskelijoita ja yrityksiä yhdistänyt projekti oli niin sanottu Mentorship-ohjelma, joka tarjoaa opiskelijalle paikallisen yrityselämän palveluksessa olevan “kummiekonomin” ohjaamaan ja avustamaan omalla kokemuksellaan muun muassa opintojen ja uran suunnittelua. Mentorit etsittiin Turun Seudun Ekonomeista sekä vuonna 1992 perustetun Turun KY:n Senioriklubin jäsenistöstä.
Vuosikymmenen alussa Suomen ylioppilas- kuntien liiton toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta SYL:n päätös uudistaa opiskelijakortti yllätti ylioppilaskunnan ja tärkeimmän kortteja valmistavan yhtiön, Oy Antenna Ab:n, täydellisesti. Lopulta valmistussopimus Antennan kanssa jatkui, mutta vastoinkäymisiltä ei opiskelijakorttien tuotannossa jatkossakaan vältytty, vaan ongelmia oli muun muassa materiaalien saatavuudessa.
Kuten ennenkin, kuntalaisten osallistumis-aktiivisuudessa oli nousuja ja laskuja. Ilahduttavan aktiivisuuden kautta ylioppilaskuntaa tehtiin menestyksekkäästi tunnetuksi niin Suomessa kuin ulko-maillakin - esimerkkinä muun muassa Englannissa konsertoinut kuoromme Cantus Mercurialis. Vuoteen 1995 mennessä vireän keski-ikäisen Turun KY:n toiminta ja yhteistyösuhteet olivat kehittyneet korkeatasoisiksi, jolloin se oli valmis jatkossakin vastaamaan tuleviin, yhteiskunnan muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja jatkamaan toimintaansa jäsenistönsä etujen ajajana sekä mielekkään ja monipuolisen toiminnan tarjoajana.
Vuosiin 1995–2000 sijoittuvan viisivuotiskauden ensimmäinen hallitus asetti päätavoitteekseen ylioppilaskunnan oman, sisäisen toiminnan täysi- painoisen tukemisen. Tämä linjauksen tuloksena oli muun muassa ylioppilaskunnan jaostojen, ainekerhojen ja valiokuntien toiminnan monipuolistuminen. Toimijaryhmien toiminta vilkastui myös ylioppilaskunnan ulkopuolisten suhteiden osalta. Vierailuja muihin ylioppilaskuntiin, jopa maamme rajojen ulkopuolelle, tehtiin muun muassa NESUn, Kulttiksen, Cantus Mercurialiksen ja AIESECin voimin.
Kaudella 1995–1996 aloitettu ylioppilaskunnan sisäisen toiminnan kehittäminen jatkui myös kaudella 1997–1998. Kaikki ylioppilaskunnan tarjoamat palvelut, mukaan lukien koso-sihteerin palvelut Parkilta, keskitettiin ylioppilaskuntakäytävälle sekä vastaperustettuun Wanhaan Narikkaan. Parkilla aloitettiin peruskorjaus, bilekerros sekä sauna remontoitiin, järjestettiin ylioppilaskuntapäivä sekä kiitos-sitsit aktiivisille ylioppilaskuntalaisille. Lisä- haasteita ylioppilaskunnan sisäiseen kehittämiseen toi kauden aikana Poriin perustetun yksikön opiskelijoiden aktivoiminen ja tiedottaminen ylioppilaskunnan palveluista. Tiedottamista toki helpotti kaudella 1995–1996 käyttöön otetut ylioppilaskunnan omat internetsivut.
Kaudella 1995–1996 virinnyt toiminta ylioppilaskunnan yrityssuhdekonseptin rakentamisesta jatkui kaudella 1996–1997. Päätavoitteena oli rakentaa ylioppilaskunnan ja alueen muutaman johtavan yrityksen välille pitkäjänteinen ja molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyösuhde. Tämän uuden yrityssuhdekonseptin lanseeraamisen seurauksena keväällä käynnistettiin ensimmäiset yhteistyöneuvottelut muun muassa Merita Pankin kanssa. Neuvottelut tuottivat tulosta, ja syksyllä 1997 allekirjoitettiin kaksivuotinen sopimus pankin ja ylioppilaskunnan välillä.
Myös ylioppilaskunnan oma yritys- ja yhdistys-toiminta koki muutoksia. Kaudella 1996–1997 ylioppilaskunnan yritysperhe sai uuden jäsenen, Opiskelijoiden Frakkivuokraamon. Muutama vuosi myöhemmin tehtiin taloudellisesti merkittävä päätös kun ylioppilaskunta päätti kesällä 1999 myydä pitkään omistamansa Antenna Oy:n. Vuoden-vaihteessa 1997–1998 päättyi eräs aikakausi ylioppilaskunnassamme. Turun KY:n tuki ry. lopetti harjoittamansa ruokalatoiminnan Montussa. Opiskelijaravintolatoimintaa jatkoi siitä eteenpäin Amica Oy. Lisää lakkautuksia tuli kaudella 1998-1999 kun ylioppilaskunnan senioriklubi lopetti toimintansa TuKKK:n Alumniyhdistyksen perustamisen yhteydessä.
Jo kaudella 1997–1998 oli edustajistossa käyty keskustelua ylioppilaskunnan toimikauden vaihtamista kalenterivuodeksi. Kauden 1998–1999 edustajiston perusti työryhmän pohtimaan asiaa. Työryhmä päätyi esittämään ylioppilaskunnan toimikauden muuttamista, mutta edustajisto ei kuitenkaan päätynyt uudistuksen toteuttamiseen, ja ylioppilaskunnan kauden alkamis- ja päättymisajankohtana säilyi vappu.
Viisivuotiskaudella 1995–2000 kehitettiin myös yhteistyötä Turun kolmen ylioppilaskunnan kesken. Kaudella 1995–1996 herätettiin menestyksekkäästi henkiin ylioppilaskuntien välinen soutukilpailu, Aurasoudut. Samalla kaudella sosiaalipolitiikan saralla tunteita kuumensivat opintotukiasiat sekä RAY:n uhkaus poistaa rahoitusosuutensa YTHS:stä. Turkulaiset ylioppilaskunnat kokosivatkin voimansa ja perustivat opiskelijoiden mielenterveysongelmiin paneutuvan Opiskelijan KAMU ry:n.
Vuosina 1995–2000 ylioppilaskunta teki aktiivista yhteistyötä korkeakoulun kanssa. Ylioppilaskunnan edustajat olivat mukana muun muassa korkea- koulun strategiatyöryhmässä pohtimassa kauppa- tieteellisen kentän kehitystä. Ammattikorkeakoulujen syntyminen ja kauppatieteellisen koulutuksen tutkintouudistukset vaativat korkeakouluilta entistä tarkempaa keskittymistä ja laadun tarkkailua.
Ylioppilaskuntamme osallistui ahkerasti myös SYL:n ja SEFEn toimintaan vuosina 1995–2000. Vuosina 1996–1997 SYL:n toimintaa väritti perusteellinen keskustelu uudesta yliopistolaista sekä siihen liittyvästä ylioppilaskunta-asetuksesta. Uudessa laissa tärkeimpinä keskustelun aiheina olivat yliopistojen määräysvallan lisääntyminen ja ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden säilyttäminen. Myös ekonomiopiskelijoiden liiton hallituksessa käytiin perusteellinen keskustelu liiton toiminnan tavoitteista ja tulevaisuuden haasteista. Pohdittuaan erilaisia vaihtoehtoja hallitus päätti aloittaa neuvottelut EKOL:n liittämisestä SEFEn organisaatioon. Neuvotteluista syntynyt uusi opiskelija-valiokunta toimi vanhan liiton hallituksen tavoin sillä erotuksella, että SEFE turvaa täysin toiminnan vaatimat taloudelliset resurssit.
Kausi 1999–2000 oli ylioppilaskunnalle monella tapaa merkittävä. Ylioppilaskunta täytti puoli vuosisataa ja sen kunniaksi julkaistiin ylioppilaskunnan historiikki sekä oma Monttu Auki -laulukirja, naulattiin ylioppilaskunnan uusi lippu, ja vietettiin tavallista juhlavammat vuosijuhlat. Ylioppilaskunnan kuorokin järjesti 50-vuotisjuhlakonsertin.
Juhlavuosi oli merkittävä valtakunnallisellakin tasolla. Heti kauden alussa Suomen Ylioppilas-kuntien Liittoon valittiin sen historian ensimmäinen Turun KY:n edustaja Anna Korhonen.
Juhlavuoteen liittynyt varainkeruu ylitti kaikki odotukset, mistä on kiittäminen joukkoa ahkeria kuntalaisia. Ylioppilaskunnassamme ei hurjimpina kasinotalousvuosinakaan aikoina totuttu rypemään rahassa, vaan työtä tehtiin pyyteettömästi ja suurella sydämellä. Ylioppilaskunnan 50-vuotismatrikkelissa kauden 1999–2000 hallituksen puheenjohtaja kirjoittikin ylioppilaskuntatoiminnasta seuraavasti: Taloudellista hyötyä enemmän viivan alle jää lukemattomia ystäviä, työkavereita, voittoja ja tappioita, mutta ennen kaikkea kokemuksia opiskelusta elämää varten.