1960-1970
Toimitilaongelmien hetkeksi rauettua voitiin huomio suunnata asuntolan rakentamiseen. Korkeakoulun opiskelijamäärä oli moninkertaistunut alkuvuosista ja turkulaisten suhteellinen osuus ylioppilaskunnan jäsenistöstä laskenut puolesta lähes neljännekseen. Ylioppilaskunnalle näyttikin tarjoutuvan mahdollisuus: 700m2 kerho- ja asuintiloja uudesta talosta Hämeenkadun varrelta. Hanke kuitenkin kaatui puuttuvaan koko-naisrahoitukseen ja kaupungin takuun rajoituksiin. Seuraavat vuodet etsittiin sopivaa tonttia ja tehtiin PR-työtä kaupungin ja liike-elämän suuntaan.
Kun korkeakoulun laajeneminen lisäsi myös Montun tiloja, voitiin vuosikymmenen puolivälissä keskittyä pelkästään asuntola-asiaan. Vuonna 1967 perustettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan toimesta Ylioppilaskyläsäätiö, joka sai kaupungilta huomattavan maa-aluevarauksen ja Turun KY samalla edelliseen rajoittuvan tontin varauksen. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin asuntola 450:lle kauppatieteiden opiskelijalle. Aluksi hankkeesta oli tarkoitus toteuttaa kolmannes koulun opiskelijamäärän kohotessa jo yli kuudensadan. Erillisprojekti todettiin kuitenkin taloudellisesti liian raskaaksi, ja niinpä vuoden 1967 lopussa allekirjoitettiin Turun KY:n ja Ylioppilaskyläsäätiön välinen yhteistyö-sopimus.
Turun KY:n organisaatiota ei juuri muuteltu ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Sisäisen toiminnan takia ylioppilaskunnan isännällä oli huomattava valta-asema hallituksessa ja sen ulkopuolella. Näissä suhteissa toinen vuosikymmen toi valtavia muutoksia. Ylioppilaskunnan organisaatiota muutettiin kolmesti ja neljäskin muutos valmisteltiin, mutta kuitenkin isäntävaltaisuus jatkui aina 60-luvun puoliväliin asti. Sitä edeltävät vuodet olivat mielenkiintoinen ajanjakso tempaustensa ja vilkkaan taloudellisen toimintansa vuoksi. Baltic Club oli vielä toimiva rahanhankkimislähde.
Tuolta ajalta Turun KY:llä on rekisterissä ainakin kaksi maailmanennätystä. Ompelun maailman-ennätystä pidettiin jonkin aikaa hallussa tekemällä viikko yhtäjaksoisesti djellabaviittoja Algerian pakolaisille. Hieman myöhemmin saavutettiin kuntokävelyn maailmanennätys kahden vuoro-kauden viestikävelyllä. Maininnan arvoisia ovat myös mittava metsämarssi ja Maku Mappi -teos, joka koottiin turkulaisten julkkisten mieliruoka-vihjeistä.
Ylioppilaskunnan kriisikausi alkoi 1960-luvun puolivälissä. Kuntalaiset muuttuivat passiivisiksi ja kokoukset olivat useimmiten päätösvallattomia. Sisäinen tiedote Aika-Akseli paisui 80-sivuiseksi mammutiksi mainoksineen. Opintososiaaliset ongelmat olivat polttavia, mutta ratkaisuja etsittiin tuloksettomasti omassa piirissä vailla riittäviä yhteyksiä ulospäin. Piristävä tuulahdus oli Akateeminen polkupyöräliitto, jonka Hollannissa vierailleet kuntalaiset kotiuduttuaan perustivat. Liiton jäsenet ja heidän kahden markan pyöränsä olivat erottamattomat.
Vuosikymmenen viimeiset vuodet merkitsivät painopisteen muuttumista koko opiskelijamiljöössä; Euroopassa, Suomessa, Turussa ja jopa Turun KY:ssä. Opiskelijat pyrkivät vaikuttamaan opintojen sisältöön ja korkeakoulun hallintoon; ylioppilaskunnasta tehtiin kovalla vauhdilla opiskelijoiden etujärjestö. Yhteyksiä Suomen Ylioppilaskuntien Liittoon tehostettiin ja tuettiin poliittisten ryhmientoimintaa. Samalla lisättiin voimakkaasti kauppa-tieteiden opiskelijoiden pohjoismaista yhteistoimintaa.
Ikkunoita avattiin, joitakin ehkä tavallista rajummin ottein. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa opiskelijamäärän kasvun takia ylioppilaskunnan jäsenet eivät enää muodostaneet ylioppilaskuntaa, vaan he kuuluivat siihen. Kuvaavaa oli organisaation muutos edustajistojärjestelmään, jolloin kuntakokous jäi pois eivätkä jäsenet enää suoraan voineet osallistua päätöksentekoon. Ensimmäinen edustajisto otti päätäntävallan syksyllä 1971.
Vaikein murrosvaihe pystyttiin kuitenkin ohittamaan maltillisesti. Etuna oli ylioppilaskunnan suhteellinen pienuus ja eri tavoin ylläpidetyn yhdessäolotoiminnan vaikutus. Myös suhteet korkeakoulun suuntaan pysyivät kaiken aikaa rakentavina. Yhteenvetona Turun KY:n kahden ensimmäisen vuosikymmenen kehityksestä voi todeta, että kunta perustettiin pienen opiskelijajoukon sisäistä toimintaa varten ja että se jäsenkuntansa ja muiden resurssiensa laajentuessa läheni yleisempää, valtakunnallista toimintakenttää. Vasta kaksi vuosikymmentä täytettyään Turun KY oli valmis vilkkaaseen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.